Esimoderni

Esimodernin käsitteellä verrataan kulttuurintutkimuksessa modernia ja sitä edeltävää yhteiskuntaa.

Esimodernilla aikakaudella totuus johdettiin auktoriteeteista (tavallisesti jumalasta tai jumalista) ja se otettiin vastaan henkisten välittäjien kautta uskonnollisten viranomaisten muodossa. Tavallisella henkilöllä ei ollut pääsyä ylhäisön maailmaan muuten kuin välittäjien avulla, jotka olivat usein valta-asemissa. Traditio oli järkkymätön ja pyhä. Asiat nähtiin tavallisesti muuttumattomina ja sosiaalista järjestystä pidettiin tiukasti yllä. Ihmisillä oli vain vähän keinoja ymmärtää maailmaa, joten he selostivat maailmaa pääasiassa myyttien avulla, joiden kautta tuntemattomat asiat tulivat tunnetuksi.

Länsimainen yhteiskunta siirtyi vähitellen esimodernisuudesta modernisuuteen, kun tieteelliset menetelmät kehittyivät ja saivat monet uskomaan, että tieteen käyttö johtaisi tien kaikkeen tietoon. Totuus nähtiin empiirisen tarkkailun kautta löydettävänä ja uskottiin että kaikki maailman ongelmat voitaisiin ratkaista soveltamalla oikeita välineitä.