Esine (oikeustiede)

Esine (ruots. sak) oikeudellisessa merkityksessä on perinteisesti määritelty rajoitetuksi aineelliseksi kappaleeksi, johon ihmisellä voi olla oikeudellista määräysvaltaa.^[1][2] Esineen käsite on kuitenkin mahdollista ymmärtää oikeudellisesti myös muilla tavoin, jolloin se voi myös kattaa aineettomat esineet.^[3][4] Esineen käsite tulee erottaa omaisuudesta, jolla tarkoitetaan oikeudellisessa kielenkäytössä varallisuusoikeuksia.

Esineinä pidetään vain yksilöityjä aineellisia kappaleita. Paljousesineet voivat olla esineitä vasta, kun tarvittava yksilöinti on tapahtunut. Tällaisia yksilöityjä paljousesineitä ovat esimerkiksi pakka kangasta tai tynnyrillinen öljyä.^[1][5] On myös esitetty, että joitain hyvin pieniä ja vähäarvoisia aineellisia kappaleita, kuten viljanjyviä tai marjoja, tulisi pitää esineenä vasta, kun niitä on riittävä määrä.^[6]

1. ↑ ^{a b} Kartio 2001, s. 63.
2. ↑ Tepora 2008, s. 35.
3. ↑ Kartio 2001, s. 66.
4. ↑ Tepora 2008, s. 37.
5. ↑ Tepora 2008, s. 35–36.
6. ↑ Kaisto – Lohi 2013, s. 47–48