Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors.
Please consider supporting us by disabling your ad blocker.
Eteeni
|
Yleistä | |
|---|---|
| Nimi | Eteeni |
|
| |
| Kemiallinen kaava | CH2CH2 |
| Molekyylimassa | 28,05 g/mol |
| Synonyymit | Etyleeni |
| CAS-numero | 74-85-1 |
| YK-numero | 1038 |
| Varoitusmerkit |    [1]
|
|
Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Sulamispiste | 104 K (−169,1 °C) |
| Kiehumispiste | 169,4 K (−103,7 °C) |
| Itsesyttymislämpötila | 763,1 K (490 °C) |
| Kolmoispiste | 104 K (−169 °C)
|
| Kriittinen piste | 282,5 K (9,4 °C)
|
| ΔsubH | 44,5 kJ/mol |
| ΔsulamisH | 3,35 kJ/mol |
| ΔsulamisS | 32,2 J/(mol·K) |
| ΔhaihtumisH | 13,5 kJ/mol |
| Liukoisuus | Liukenematon |
|
Nesteen ominaisuudet | |
| ΔfH0neste | ? kJ/mol |
| S0neste | 117,8 J/(mol·K) |
| Cp | 67,4 J/(mol·K) |
| Tiheys | 577 kg/m3 |
|
Kaasun ominaisuudet | |
| ΔfH0kaasu | 52,47 kJ/mol |
| S0kaasu | 219,32 J/(mol·K) |
| Cp | 42,9 J/(mol·K) |
Eteeni (etyleeni) (C2H4 / CH2=CH2) on väritön, hajultaan makeahko, ilmaa kevyempi erittäin helposti syttyvä kaasu. Se on kaikkein yksinkertaisin alkeeni. Eteenimolekyyli koostuu kahdesta hiiliatomista ja neljästä vetyatomista. Hiiliatomien välillä on kaksoissidos. Sisältämänsä kaksoissidoksen takia eteeniä kutsutaan tyydyttymättömäksi hiilivedyksi tai olefiiniksi.
Molekyyli ei kykene kiertymään kaksoissidoksen ympäri ja kaikki kuusi atomia sijaitsevat samassa tasossa. Kahden hiili-vety-sidoksen välinen kulma on 117°, joka on erittäin lähellä ideaalista sp2-hybridisaatiota (120°).
Eteeniä tuotetaan öljyteollisuudessa lämpökrakkaamalla. Tässä prosessissa kaasumaisia tai kevyitä nestemäisiä hiilivetyjä lämmitetään pikaisesti 750–950 °C:ssa, jolloin aiheutuu lukemattomia vapaiden radikaalien reaktioita. Yleisesti näiden reaktioiden aikana suuremmat hiilivedyt hajoavat pienemmiksi ja tyydyttyneistä hiilivedyistä tulee tyydyttymättömiä.
Prosessin tuloksena on monimutkainen hiilivetysekoitus, jossa eteeni on yksi pääainesosista. Sekoituksesta erotellaan aineet kompressoimalla se nesteeksi ja tislaamalla useaan kertaan.
Eteenin käsittelyssä tulee olla varovainen, sillä se voi reagoida kiivaasti voimakkaiden hapettimien kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Eteenin reaktio voi olla vaarallisen voimakas ainakin seuraavien aineiden tai aineryhmien kanssa: alumiinikloridi, typpihappo, hiilitetrakloridi, orgaaniset peroksidit, otsoni, happi, bromitrikloorimetaani, kloori, typen oksidit, tetrafluorieteeni, kloorivety, kupari, fluori ja nitrometaani. Eteeni voi hajota räjähdysmäisesti yli 430 °C:n lämpötilassa ja yli 600 °C:ssa eteenille voi tapahtua räjähdysmäinen polymeroituminen.
- ↑ Eteeni (etyleeni) Käyttöturvallisuustiedote. 24.2.2016. Sigma-Aldrich. Viitattu 9.3.2018. (suomeksi)
Previous Page Next Page
