Fossiilinen polttoaine

Polttoaineet

Fysikaalisia perusteita

Aurinko · Auringon säteily
Fotosynteesi · Kasvi · Biomassa
Humifikaatio · Fossiloituminen
Palaminen

Fossiiliset polttoaineet

Kivihiili · Maakaasu ·
Maaöljy: (Bensiini · Diesel · Polttoöljy)
· Turve

Biopolttoaineet

Bioetanoli · Biodiesel · Biokaasu · Puupelletti · Puupolttoaine · Puukaasu

Muita käsitteitä

Energiakasvi · Epätavanomainen öljy · Ydinpolttoaine

Fossiiliset polttoaineet ovat polttoaineita, jotka syntyvät eliöiden biomassan fossiloituessa maaperään. Fossiilisia polttoaineita ovat mm. kivihiili, ruskohiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Kansainvälisissä luokituksissa turve luokitellaan usein fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka se on selvästi niitä syntyperältään nuorempi polttoaine (EU, IPCC, Tilastokeskus).^{[1][2] [3]}

Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, tai hyvin hitaasti uusiutuvia,^[2] kuten noin 10 000 vuoden ajanjaksolla uusiutuva turve. Fossiilisten polttoaineiden kemiallinen energia on alun perin maapallon alkuaikojen kasvillisuuden keräämää aurinkoenergiaa. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu raaka-aineen polttamiseen, missä vapautuvaa lämpöenergiaa voidaan käyttää lukuisiin eri tarkoituksiin. Polttamisessa syntyy pääosin hiilidioksidia ja vettä sekä polttoainelaadusta ja polttotekniikasta riippuen muita aineita kuten rikki- ja typpiyhdisteitä.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö alkoi suuremmassa määrin 1850-luvulla ja on jatkanut kasvuaan kokonaismäärässä siitä asti (2020). Osuutena kokonaisenergiankulutuksesta fossiiliset polttoaineet ovat olleet selvästi suurin ja vastannus siten suurimmasta osasta samanaikaista räjähdysmäistä energian käytön kasvua.

Koska fossiilisten polttoaineiden polttaminen vapauttaa maaperään sitoutunutta ainesta ilmakehään on se huomattava kasvihuonepäästöjen ja siten antrooppisen ilmaston lämpenemisen aiheuttaja^[2]. Öljyn tarjonnan ennustetaan niukkenevan jo lähitulevaisuudessa, mutta maakaasua ja hiiltä riittää maaperässä jopa sadoiksi vuosiksi (2020). Jos ilmaston lämpenemistä halutaan rajoittaa, fossiilisten polttoaineiden jäljellä olevat varannot pitäisi jättää lähes kokonaisuudessaan maan poveen.^[4] Fossiilisten polttoaineiden päästöjen olisi lähdettävä globaalisti laskuun 2020 mennessä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa.^[5]

1. ↑ IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change^{[vanhentunut linkki]} B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary
2. ↑ ^{a b c} toim. Virtanen, Anne & Rohweder, Liisa: ”Sanasto”, Ilmastonmuutos käytännössä, s. 410. Helsinki: Gaudeamus (Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd), 2011. ISBN 978-952-495-178-4
3. ↑ Fossiiliset polttoaineet | Käsitteet | Tilastokeskus www.stat.fi. Viitattu 26.10.2020.
4. ↑ Nevanlinna, Heikki (toim.) 2008: Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus ilmastonmuutokseen. Sivu 191.
5. ↑ Johan Rockström, Owen Gaffney, Joeri Rogelj, Malte Meinshausen, Nebojsa Nakicenovic, Hans Joachim Schellnhuber: A roadmap for rapid decarbonization. Science, 24.3.2017, nro 6331, s. 1269–1271. PubMed:28336628 doi:10.1126/science.aah3443 ISSN 0036-8075 Artikkelin verkkoversio. (englanti)