Ganymedes | |
---|---|
Löytäminen | |
Löytäjät |
Simon Marius Galileo Galilei |
Löytöaika | 1610 |
Kiertoradan ominaisuudet | |
Planeetta | Jupiter |
Keskietäisyys | 1 070 000 km |
Eksentrisyys | 0,0015 |
Kiertoaika | 7 d 3 h 42,6 min |
Inklinaatio | 0,195° |
Fyysiset ominaisuudet | |
Päiväntasaajan halkaisija | 5 262,4 km |
Pinta-ala | 87 000 000 km2 |
Massa |
1,482×1023 kg 0,025 Maan massaa |
Keskitiheys | 1,942 g/cm3 |
Painovoima pinnalla | 1,42 m/s2 |
Pyörähdysaika | 7 d 3 h 42,6 min |
Akselin kaltevuus | – |
Albedo | 0,43 |
Pinnan lämpötila |
alin: K keski: 113 K ylin: K |
Kaasukehän ominaisuudet | |
Kaasunpaine | vähäinen |
Koostumus | |
happi | 100 % |
Ganymedes on Jupiterin suurin kuu ja myös koko Aurinkokunnan suurin kuu; se on halkaisijaltaan suurempi kuin Merkurius,[1] mutta massaltaan vain puolet siitä. Galileo Galilei löysi sen vuonna 1610 ja se nimettiin kreikkalaisten jumalten juomanlaskijan Ganymedeen mukaan. Kuulla on myös tunnus Jupiter III. Vaikka Simon Marius ehdottikin nimeä "Ganymedes" pian kuun löytämisen jälkeen, ei sitä eikä muita Galilein kuiden nimiä otettu käyttöön ennen kuin vasta 1900-luvun puolenvälin paikkeilla. Vanhemmassa tähtitieteellisessä kirjallisuudessa Ganymedesta kutsuttiinkin yleensä vain "Jupiter III:ksi" tai "Jupiterin kolmanneksi kuuksi".