Gastriini

Gastriini (lat. gaster 'maha') on ruoansulatuksen peptidihormoni, joka saa mahalaukun limakalvon solut erittämään suolahappoa mahanesteeseen. Gastriini edistää myös limakalvon uusiutumista mahalaukussa, ohutsuolessa sekä paksusuolessa.^[1] Gastriinia erittyy mahanportin sopen ja pohjukaissuolen limakalvojen epiteelisoluista (niin sanotuista G-soluista).^[2] Se vaikuttaa sekä parakriinisesti kudoshormonina että endokriinisesti verenkierron kautta mahalaukun parakriinisoluihin, joiden protonipumppujen toiminta voimistuu.

Gastriinia on kahta eri muotoa, 17 aminohapon pitkä G-17 (”pikkugastriini”) sekä 34 aminohapon mittainen G-34 (”iso gastriini”). Näistä G-34:ää erittyy vain pohjukaissuolesta. Gastriini on rakenteeltaan läheistä sukua ruuansulatuskanavan toimintaan niin ikään osallistuvalle kolekystokiniinille, vaikka ne eroavatkin vaikutuksiltaan.

Gastriinin eritys voi häiriintyä haiman kasvaimen seurauksena, jolloin puhutaan Zollinger–Ellisonin oireyhtymästä. Oireyhtymässä vialliset haimasolut erittävät liikaa gastriinia, minkä johdosta mahanesteen jatkuva liikahappamuus aiheuttaa mahahaavoja.

1. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
2. ↑ Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 384. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X