Georg Lybecker (k. 4. kesäkuuta 1718 Asker, Närke)[1] oli ruotsalainen kenraaliluutnantti ja vapaaherra, joka toimi Viipurin ja Savonlinnan läänin maaherrana vuosina 1705–1713 ja Suomeen sijoitettujen joukkojen ylipäällikkönä suuren Pohjan sodan aikana vuosina 1707–1710 ja 1712–1713. Häntä pidettiin pääsyyllisenä siihen, että Venäjä onnistui sodassa miehittämään Suomen, mikä johti niin sanottuun isoonvihaan. Hänet tuomittiin vuonna 1717 laiminlyönneistä syytettynä kuolemaan, mutta armahdettiin.