Georgia საქართველო Sakartvelo |
|
---|---|
Valtiomuoto | tasavalta |
Presidentti Pääministeri |
- Irakli Kobakhidze |
Pääkaupunki |
Tbilisi (hallinnollinen)[1] Kutaisi (lainsäädännöllinen)[2] 41°43' N, 44°47' E |
Muita kaupunkeja |
Batumi (169 100 as.) |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 69 700 km² (sijalla 119) |
– josta sisävesiä | ei merkittävästi |
Väkiluku (2020) | 3 716 858 [4] (sijalla 132) |
– väestönkasvu | −0,2 % (2020) |
Viralliset kielet | georgia |
Valuutta | lari (GEL) |
BKT (2013) | |
– yhteensä | 14,34 mrd. USD [5] (sijalla 114) |
– per asukas | 3 857 USD [6] |
HDI (2019) | 0,812 [7] (sijalla 61) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 13,1 % |
– teollisuus | 29,3 % |
– palvelut | 57,6 % |
Aikavyöhyke | UTC+4 |
– kesäaika | ei käytössä |
Itsenäisyys –Kuningaskunta –Demokraattinen tasavalta –Neuvostoliitosta |
1008 26. toukokuuta 1918 9. huhtikuuta 1991 |
Lyhenne | GE |
– ajoneuvot: | GE |
– lentokoneet: | 4L |
Kansainvälinen suuntanumero |
+995 |
Tunnuslause |
Dzala ertobašia (suom. Voima on yhtenäisyydessä) |
Kansallislaulu | ”Tavisupleba” |
|
|
Edeltäjä(t) | Georgian sosialistinen neuvostotasavalta |
Lähde:[8] |
Georgia (georg. საქართველო, Sakartvelo), aiemmin suomeksi Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla. Georgia rajautuu pohjoisessa Venäjään, etelässä Turkkiin, Armeniaan ja Azerbaidžaniin ja lännessä Mustaanmereen. Maan pohjoisrajalla kohoaa Iso-Kaukasus. Georgian lainsäädännön mukainen pääkaupunki on Kutaisi ja hallinnollinen Tbilisi. Maan suurin etninen ryhmä on georgialaiset, ja 83,4 prosenttia kansasta on ortodokseja.
Antiikin aikana Georgian aluetta hallitsivat kaksi kuningaskuntaa, Kolkhis ja Iberia. Niistä jälkimmäinen oli yksi ensimmäisistä kristinuskon virallistaneista valtioista 300-luvun alussa ja muodosti ytimen, jonka ympärille yhdistynyt Georgian kuningaskunta muodostui 1000-luvulla. Poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen kukoistuskauden jälkeen kuningaskunta taantui 1200-luvulla ja hajosi lopulta useiksi kuningas- ja ruhtinaskunniksi 1500-luvulla. Kolme vuosisataa kestäneen osmanien ja Persian valtakuntien hegemonian jälkeen Georgia liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1800-luvun alussa. Georgia itsenäistyi jälleen vuonna 1991. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä vuosia leimasivat sisäinen konflikti ja taloudelliset vaikeudet. Georgian tilanne alkoi vakautua vähitellen vuonna 1995 ja parani verettömän vallanvaihdon, niin kutsutun ruusuvallankumouksen jälkeen vuonna 2003.[9] Georgia kärsii kuitenkin edelleen ratkaisemattomista konflikteista Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Väkiluku, noin 3,7 miljoonaa, ilmoitetaankin ilman näitä alueita. Väestönkasvu on negatiivinen. Suhteet naapurimaahan Venäjään ovat pysyneet huonoina näiden kiistojen ja Georgian Nato-jäsenhakemuksen vuoksi.[10]
Georgian valtionpäämies on presidentti, mutta presidentin valtaoikeuksia on 2000-luvulla selvästi karsittu. Georgia on edustuksellinen demokratia ja yhtenäisvaltio. Se on Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan neuvoston, Maailman kauppajärjestön, Mustanmeren talousjärjestön ja GUAMin jäsen.[8] Maa on ilmaissut halunsa liittyä Natoon ja Euroopan unioniin.[11] Georgian pääministeri Irakli Garibašvili allekirjoitti Euroopan unionin jäsenhakemuksen 3. maaliskuuta 2022.[12]
<ref>
-elementti; viitettä cia
ei löytynyt