Gerolamo Cardano

Gerolamo Cardano (24. syyskuuta 1501 – 21. syyskuuta 1576) oli italialainen matemaatikko, lääkäri ja astrologi.^[1] Hän esitti ensimmäiset kliiniset kuvaukset lavantaudista. Hän alkoi puhua myös pilkkukuumeesta itsenäisenä tautina.^[2] Matematiikan alalla hänet tunnetaan parhaiten algebrasta, josta hän kirjoitti tunnetun Ars magna -teoksensa (1545).^[3] Hän perehtyi myös todennäköisyyteen. Tekniikan historiaan hän on jättänyt nimensä kardaaniakselin keksimisen ansiosta.

Cardano oli tunnetun juristi Fazio Cardanon avioton lapsi.^[4] Hän opiskeli Pavian ja Padovan yliopistoissa. Hän joutui elämänsä viimeisellä vuosikymmenellä ongelmiin lain kanssa julkaistuaan Jeesus Nasaretilaisen horoskoopin. Hän vietti kuukausia inkvisition vankina.^[4]

Cardanolle kuitenkin myönnettiin myöhemmin eläke. Hän kuoli Roomassa 21. syyskuuta 1576, kuten hänen oli väitetty ennustaneen.^[5] Toisinaan hänen on väitetty tehneen itsemurhan, mutta varmaa tietoa kuoleman syystä ei ole.

1. ↑ Lindell, Ismo: ”De Magnete Sähköstä”, Sähkön pitkä historia, s. 33. Helsinki: Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0
2. ↑ http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sotaepid.html (Arkistoitu – Internet Archive)
3. ↑ http://www5.geometry.net/detail/scientists/cardano_girolamo_page_no_2.html
4. ↑ ^{a b} http://www.bookrags.com/biography/girolamo-cardano-wom/
5. ↑ http://www.stetson.edu/~efriedma/periodictable/html/Cd.html (Arkistoitu – Internet Archive)