Gheorghe Gheorghiu-Dej

Gheorghe Gheorghiu-Dej
Gheorghe Gheorghiu-Dej
Romanian kommunistisen puolueen pääsihteeri
lokakuu 1945-20. huhtikuuta 1954
Edeltäjä	Stefan Foris
Seuraaja	Gheorghe Apostol
Romanian kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäinen sihteeri
30. syyskuuta 1955-19. maaliskuuta 1965
Edeltäjä	Gheorghe Apostol
Seuraaja	Nicolae Ceausescu
Romanian kansantasavallan Valtioneuvoston puheenjohtaja (=presidentti)
21. maaliskuuta 1961-19. maaliskuuta 1965
Edeltäjä	Ion Gheorghe Maurer Romanian kansantasavallan Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja
Seuraaja	Chivu Stoica
Romanian 47. pääministeri
2. kesäkuuta 1952 – 2. syyskuuta 1955
Edeltäjä	Petru Groza
Seuraaja	Chivu Stoica
Henkilötiedot
Syntynyt	8. marraskuuta 1901 Bârlad , Romania
Kuollut	19. maaliskuuta 1965 (63 vuotta) Bukarest, Romania
Tiedot
Puolue	Romanian kommunistinen puolue
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Gheorghe Gheorghiu-Dej (syntyjään Gheorghe Gheorghiu, 8. marraskuuta 1901 Bârlad – 19. maaliskuuta 1965 Bukarest) oli romanialainen kommunistipoliitikko. Hän toimi Romanian kommunistisen puolueen pääsihteerinä vuosina 1945–1965 ja pääministerinä vuosina 1952–1955.

Gheorgiu-Dej oli lähtöisin työläisperheestä. Hän liittyi Romanian kommunistiseen puolueeseen vuonna 1930 ja hänet valittiin sen keskuskomiteaan 1936. Hänet vangittiin rautatieläisten Grivițan lakosta vuonna 1933 ja hän oli vankeudessa Târgu Jiun leirillä vuoteen 1944 asti.^[1] Hän oli puolueen vankilaosaston johtaja, erotuksena niistä jotka asuivat fasistien valtakauden ja maailmansodan ajan maanpaossa Neuvostoliitossa.

Gheorghiu-Dej pakeni leiriltä elokuussa 1944 ja tuli valituksi pääsihteeriksi 1945 ja Petru Grozan kommunistisen "talonpoikaisrintaman" hallituksen talousministeriksi 1945. Hän otti osaa Pariisin rauhanneuvotteluihin 1946–1947. Kommunistisen puolueen pääsihteerinä hän oli Ana Paukerin ja moskovalaisosaston kommunistien toiminnan varjossa vuoteen 1952 asti. Ana Pauker ja moskovalaiset erotettiin puolueesta vuonna 1952.

Gheorghiu-Dej nousi pääministerin virkaan 1952 ja valtioneuvoston puheenjohtajaksi eli presidentiksi 1961.^[1] Hän lisäsi Romanian taloudellista riippuvuutta Neuvostoliitosta neuvostoliittolais-romanialaisten sekayhtiöiden avulla. Gheorghiu-Dej saavutti Nikita Hruštšovin luottamuksen ja sen seurauksena neuvostojoukot vedettiin pois Romaniasta vuonna 1958. Tämän jälkeen hän käänsi politiikkansa täysin länsimyönteiseksi, jonka seurauksena solmittiin kauppasopimuksia Länsi-Euroopan maiden kanssa. Venäjän kielen pakollinen opetus Romaniassa lopetettiin vuonna 1963. Gheorghiu-Dej irtisanoi Romanian täysin irti SEV-maiden yhteisestä taloussuunnitelmasta vuonna 1964^[2].

Gheorghiu-Dej kuoli maksasyöpään. Erilaisten salaliittoteorioiden mukaan kuolinsyynä oli tahallinen hoitovirhe, joka tehtiin Moskovassa sädehoidossa. Gheorghiu-Dej haudattiin mausoleumiin vapauden puistoon Bukarestissa. Hänen ruumiinsa poistettiin mausoleumista ja polttohaudattiin 1990.^lähde?

1. ↑ ^{a b} Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 60. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
2. ↑ Vuosisatamme 1000 tärkeintä ihmistä, Ful–Gia. (52-osainen juttusarja 1969–1970, suomennettu The Sunday Timesista.) Helsingin Sanomat, 4.1.1970, s. 10.