H. R. Giger | |
---|---|
H. R. Giger vuonna 2012. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. helmikuuta 1940 Chur, Sveitsi |
Kuollut | 12. toukokuuta 2014 (74 vuotta) Zürich, Sveitsi |
Kansalaisuus | sveitsiläinen |
Taiteilija | |
Ala | kuvataiteilija, kuvanveistäjä |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Kotisivut | |
Aleksanteri Ahola-Valo | Andreas Alariesto | Annukka Grönlund | Martti Innanen | Einari Junttila | Arto Ali-Eskola | Edvin Hevonkoski | Enni Id | Aleksandra Ionowa | Alice Kaira | Matias Keskinen | Nikolai Lehto | Jussi Löf | Kalervo Palsa | Matti Rutanen | Veijo Rönkkönen | Ilmari Salminen | Olli Seppänen | Kaarina Staudinger-Loppukaarre | Vihtori Storck | Ilkka Juhani Takalo-Eskola | Heikki Tuomela | Ensio Tuppurainen | Sigurd Wettenhovi-Aspa
William Blake | Aleksanteri Ahola-Valo | Banksy | Jean-Michel Basquiat | Hieronymus Bosch | Salvador Dalí | Jean Dubuffet | Max Ernst | H. R. Giger | Alex Grey | Keith Haring | Edward Hicks | Frida Kahlo | Theodor Kittelsen | Mati Klarwein | Paul Kondas | Séraphine Louis | Gustave Moreau | Grandma Moses | Niko Pirosmani | Maria Primatšenko | Henri Rousseau
Hans Rudolf (Hansruedi) Giger (5. helmikuuta 1940 Chur, Sveitsi – 12. toukokuuta 2014[1] Zürich, Sveitsi) oli sveitsiläinen kuvataiteilija. Hänet tunnetaan omaleimaisesta tyylistään, jota hän kutsui ”biomekaaniseksi taiteeksi”: koneet ja ihmiskehot sulautuvat yhteen, ja maisemat ovat painajaismaisia. Biomekaanisuuden lisäksi Gigerin töissä on sanottu yhdistyneen egyptiläinen mytologia ja scifi sekä seksuaalisuus ja kuolema.[2] Hän käytti usein myös satanistista kuvastoa.[3]