Hammaspaikka

Hammaspaikka on ainetta, joka asennetaan hampaaseen vaurioituneen, irronneen, tai poistetun osan paikalle. Tavallisesti paikattava vaurio on karieksen aiheuttama reikä, mutta hammaspaikka voidaan tarvita myös kuluneen, kiillevaurioisen tai lohjenneen hampaan hoitoon.^[1] Väliaikaista paikkaa käytetään juurihoidon ollessa kesken sekä silloin kun käytettävissä oleva aika ei riitä pysyvän paikan tekemiseen. Hätäpaikka on ilman lääkärin apua esimerkiksi lohjenneeseen hampaaseen laitettava kovettuva tahna, joka suojaa vauriota siihen saakka kunnes potilas pääsee hammashoitoon.

Hammaspaikka heikentää hammasta sekä lisää sen tulehdusalttiutta.^[2]

Hammaspaikkoja on tehty muiden muassa amalgaamista, yhdistelmämuovista ja kullasta, nykyisin myös keraamisista aineista. Tällä hetkellä tutkitaan hampaiden korjaamista Alzheimerin taudin hoitamiseen kehitetyn Tideglusib-lääkkeen avulla. Lääke saa hampaan keskiosan kantasolut erikoistumaan hammassoluiksi, jolloin reikä umpeutuu luonnollisella hammassolukolla. Kyseisellä menetelmällä on onnistuttu paikkaamaan onnistuneesti jo hiirten hampaita.^[2]

1. ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00086 (Arkistoitu – Internet Archive)
2. ↑ ^{a b} Alzheimer-lääke saa hampaan korjaamaan itseänsä - mutta jääkö hammaspora työttömäksi? Miina Rautiainen Tekniikka ja talous 10.1.2017. https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/laaketiede/alzheimer-laake-saa-hampaan-korjaamaan-itseansa-mutta-jaako-hammaspora-tyottomaksi-6613689