Helavalkeat

Helavalkeat eli toukovalkeat ovat aikaisemmin Suomessa pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettyjä kokkoja helajuhlan eli toukojuhlan aikana.^[1][2] Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.^[3] Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.^[4] Tapa tunnetaan Hämeestä, Satakunnasta ja Uudeltamaalta.^[5] Nykyisin tapaa on pidetty yllä esimerkiksi Kuusjoella^[6], Kurussa^[7], Nummi-Pusulassa^[8] ja muualla, usein kyläyhdistysten voimin.

1. ↑ Kantalainen, Merja: Vappupuhe kantalainen.fi. 1.5.2005. Viitattu 2.6.2009.^{[vanhentunut linkki]}}
2. ↑ Suomenuskoisten helajuhla 2008. Taivaannaula ry. Viitattu 2.6.2009.
3. ↑ Hätönen, Paula: Ylioppilaan tyyli ei petä piknikilläkään Turun sanomat. 27.4.2002. Viitattu 5.6.2009.^{[vanhentunut linkki]}
4. ↑ Kuntatiedote 28.4.1999. Velkuan kunta. Viitattu 5.6.2009.^{[vanhentunut linkki]}}
5. ↑ Helatorstaina ei kasva ruohokaan Ajastaika 1/2005. Ajasto. Viitattu 2.6.2009.^{[vanhentunut linkki]}}
6. ↑ Mattsson, Ulla: Helavalkeat loimottavat illalla Turun sanomat. 8.5.2002. Viitattu 2.6.2009.^{[vanhentunut linkki]}}
7. ↑ Kekki, Hanna: Haralan talo Yleisradio / Kodin kääntöpiiri – unelmia ja ikuisuutta. Arkistoitu 26.4.2005. Viitattu 5.6.2009.
8. ↑ Aalto, Heli: Konsertit Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnissa 2007. Taiteen keskustoimikunta. Arkistoitu 5.5.2023. Viitattu 5.6.2009.