Helsingin konepaja

Helsingin konepaja oli Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijainnut valtionrautateiden konepaja, jossa valmistettiin ja huollettiin junavaunuja ja vetureita. Konepaja sekä sen yhteydessä olleet veturitallit ja tavaramakasiinit sijaitsivat rautatieaseman luoteispuolella nykyisen Elielinaukion, Sanomatalon, Holiday Inn -hotellin ja keskustakirjasto Oodin alueella.

Helsingin konepaja perustettiin vuonna 1861,^[1] vuotta ennen Helsinki–Hämeenlinna-radan käyttöönottoa.^[2] Siellä valmistettiin vuosina 1874 ja 1875 ensimmäiset Suomessa tehdyt veturit, kaksi A5-veturia, joita kutsuttiin ”Lankkihatuiksi”.^[3][4] Helsingin konepaja oli pitkään Valtionrautateiden tärkein konepaja.^[2] Siellä oli loppuaikoina noin tuhat työntekijää.^[5]

Tilanpuutteen vuoksi suurin osa Helsingin konepajan toiminnoista siirrettiin vuonna 1903 toimintansa aloittaneelle Pasilan konepajalle. Vanhalle konepajalle jäi vielä veturien rakentaminen ja huolto, kunnes nekin siirrettiin 1950-luvun alussa uudelle Hyvinkään konepajalle.^[2][5] Myös veturitallien toiminnot siirtyivät 1960- ja 1970-lukujen aikana uudelle Ilmalan varikolle.^[6] Helsingin konepajan rakennuksista osa purettiin jo 1960-luvun alkuun mennessä ja loputkin 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa.^[7] Ainoastaan rautateiden kiitotavaratoimistona palvellut veturitallin eteläinen päätysiipi on säilynyt, ja se tunnetaan nykyään ravintola Vltavan talona.^[6][8]

Konepajan pohjoispuolella toimi höyrysaha ja myöhemmin vuoteen 1962 Helsingin valimo. Lähistöllä oli myös vuoteen 1989 toiminut Töölön tavara-asema.^[6]

1. ↑ Pasila: Historia Uutta Helsinkiä, Helsingin kaupunki 14.2.2018. Viitattu 1.5.2021.
2. ↑ ^{a b c} Pasilan konepaja – rakennushistorian selvitys ja inventointi – alue ja kaupunkirakenne, s. 16, 33 VR-Yhtymä 2012.
3. ↑ A5 - Lankkihattu Suomen Rautatiemuseo 2010. Viitattu 1.5.2021.
4. ↑ Roosa Ruotsalainen: Pietarin radan ensimmäiset veturit ja vaunut Helsinki - Pietari rautatie 150 vuotta -sivusto. Suomen Rautatiemuseo ja Väylävirasto. Viitattu 1.5.2021.
5. ↑ ^{a b} Paja keskellä kaupunkia (tilaajille) Helsingin Sanomat 15.3.1951, s. 3. HS Aikakone. Viitattu 30.4.2021.
6. ↑ ^{a b c} Rautatientori ja Asema-aukio: Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, s. 25, 27, 46–47, 143–145, 153, 159, 162 Kaupunkiympäristön julkaisuja 2020:18. Helsingin kaupunki 2020.
7. ↑ Asema-aukio ja Elielinaukio – Varastomakasiini: Rakennushistoriallinen selvitys, s. 17–19, 42 Helsingin kaupunki 2020.
8. ↑ Eeva Järvenpää: Rautatieaseman perustukset paalutettiin Hyeenan korttelin soiseen maaperään (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 9.12.2006. Viitattu 1.5.2021.