Heprealainen kirjaimisto אלף-בית |
|
---|---|
Heprealainen kirjaimisto jääkaappimagneetissa |
|
Tyyppi | abjad |
Kielet | heprea, jiddiš, ladino |
Aikakausi | 300-luku eaa.– |
Kirjoitussuunta | oikealta vasemmalle |
ISO 15924 | Hebr (125) |
Heprealainen kirjaimisto, omakielinen nimi kahden ensimmäisen kirjaimen mukaan alef-bet (hepr. אלף-בית)[1], on 22 merkistä koostuva kirjaimisto, jolla kirjoitetaan heprean kieltä ja myös muun muassa jiddišiä ja ladinoa sekä juutalaisten arameankielisiä tekstejä kuten Talmudia.[2] Heprealainen kirjaimisto on kehittynyt aramealaisesta kirjaimistosta.
Heprean kirjaimisto on abjad, ts. sillä merkitään ainoastaan konsonantit. Kirjaimisto ei sisällä vokaaleja, mutta tarvittaessa ne voidaan merkitä näkyviin nikkud-järjestelmän avulla. Jo ennen tämän yksityiskohtaisen järjestelmän kehittämistä pitkien vokaalien merkitsemiseen alettiin käyttää tiettyjä konsonantteja (niin kutsutut "lukemisen äidit", matres lectionis). Jiddišissä alefilla merkitään a:ta ja o:ta, ajinilla e:tä, jodilla i:tä ja vaavilla u:ta.
Heprealaisista kirjaimista viisi esiintyy lisäksi hiukan eri muodossa sanan lopussa (sofit), mikä kasvattaa merkkien kokonaismäärän 27:ään. Hepreaa kirjoitetaan oikealta vasemmalle.
Heprealaisen kirjaimiston kirjainten lukumäärä, järjestys, nimet ja äännearvot vastaavat miltei täysin aramean kirjaimistoa, koska sekä heprealaiset että aramealaiset lainasivat foinikialaisen kirjaimiston käyttöönsä toisen vuosituhannen lopulla eaa.
Nykymuotoinen heprealainen kirjaimisto sai alkunsa 300-luvulla eaa., mitä ennen käytettiin ns. paleoheprealaista kirjaimistoa.[3]