Hypokalsemia

Hypokalsemia tarkoittaa epänormaalin matalaa kalsiumpitoisuutta veressä. Aikuisilla ihmisillä hypokalsemiana voidaan pitää tilaa, jossa kalsiumia on alle 2,1 millimoolia per litra veriseerumia (mmol/l) eli alle 8,4 milligrammaa per desilitra (mg/dl). Aikuisilla normaali seerumin kalsiumpitoisuus on noin 2,1–2,6 mmol/l (8,4–10,4 mg/dl).^[1]

Hypokalsemia voi olla oireeton riippuen sen vakavuudesta. Eritoten nopeasti kehittyneessä hypokalsemiassa voi ilmetä oireita, joita ovat lihasten nykiminen, ihon kihelmöinti ja tunnottomuus. Vakavassa hypokalsemiassa voi ilmetä esimerkiksi lihaskouristuksia tai rytmihäiriö.^[1]

Yleisimpiä hypokalsemian syitä ovat D-vitamiinipuutos (usein syy on vähäinen saanti tai imeytymishäiriö), lisäkilpirauhasen vajaatoiminta (usein kirurgisen leikkauksen tai autoimmuunisairauden kautta) tai munuaisten vajaatoiminta. Muitakin syitä on.^[1] Hypokalsemia ilmenee arviolta noin 18–28 prosentilla sairaalahoidossa olevista ja jopa 85 prosentilla tehohoitoon päätyneistä.^[2]

1. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä a ei löytynyt
2. ↑ A Catalano et al: Incidence of hypocalcemia and hypercalcemia in hospitalized patients: Is it changing? Journal of Clinical & Translational Endocrinology, 2018, 13. vsk, s. 9–13. PubMed:30023309 doi:10.1016/j.jcte.2018.05.004 ISSN 2214-6237 Artikkelin verkkoversio.