Iskemia

Iskemia (kreik. ισχαιμία, iskhemia, sanoista iskh- eli rajoitus ja hema tai haima eli veri) tarkoittaa paikallista hapen tai veren puutetta kudoksessa eli kudoksen paikallista verettömyyttä. Tällöin veritulppa tai muu tukos on tukkinut verenkierron tehden siitä riittämätöntä.

Sydänlihaskudoksen pitkäaikainen hapenpuute on iskeeminen sydänsairaus. Se voi ilmetä esimerkiksi sydäninfarktina tai rasitusrintakipuna, jota iskeemisen sydänsairauden yhteydessä kutsutaan nimellä angina pectoris. Iskeeminen sydänsairaus voi olla muun muassa sepelvaltimotaudin aiheuttama.^[1]

Pitkäaikaisen iskeemisen sydänsairauden takia sairaalahoidossa oli Suomessa vuonna 2002 yhteensä kaikkiaan 9 632 potilasta, mikä on verenkiertoelinten sairauksista neljänneksi eniten. Hoitopäiviä sairaalassa kertyy pitkäaikaisen iskeemisen sydänsairauden tapauksessa kuitenkin vähemmän. Vuonna 2002 se ei ollut viiden eniten hoitopäiviä vaatineiden verenkiertosairauksien joukossa.^[2]

Erilaisten kamppailulajien kuten Brasilialaisen jujutsun otteet aiheuttavat hetkellisen iskemian.^[3]

1. ↑ Iskeeminen sydänsairaus Terveyskirjasto.fi. Viitattu 14.10.2008.
2. ↑ Somaattinen erikoissairaanhoito 2002 (Tilastotiedote 4/2004, s. 2) 9.3.2004. Stakes. Arkistoitu 13.7.2007. Viitattu 14.10.2008.
3. ↑ Brazilian Jiu Jitsu martialartsbirmingham.com. Viitattu 1.1.2013.