Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Johan Gustav (Gustaf) Hedman (25. syyskuuta 1800 Pietarsaari – 12. helmikuuta 1866 Vaasa) oli erityisesti Lapin kirkkotaiteen kannalta merkittävä suomalainen taidemaalari.
Hedmanin vanhemmat olivat maalarimestari Gustaf Erik Hedman ja Margaretha Elisabeth (Greta Lisa) o.s. Store. Hänen puolisonsa oli Catharina Christina o.s. Granholm. Hedman opiskeli Tukholman Kuninkaallisessa taideakatemiassa[1] vuosina 1818–1821. Valmistuessaan hänet palkittiin Tessin-mitalilla. Hedman sai maalarimestarin oikeudet Oulussa 1822 ja keskitti toimintansa alttaritaulujen maalaamiseen Oulun palon jälkeen. Vaasan lyseon ja teknillisen opiston lehtorina hän toimi vuodesta 1847 alkaen, mutta muutti Vaasan palon jälkeen lyseon mukana takaisin Pietarsaareen 1852 ja kuoli Vaasassa vuonna 1866.
Oulun kaupungin kokoelmien vanhimpia tauluja on Hedmanin Oulu ennen paloa 1822.