Jules Mazarin, alkuperäinen nimi Giulio Raimondo Mazzarino, usein kardinaali Mazarin, [1] (14. heinäkuuta 1602 Pescina, Abruzzi, Napolin kuningaskunta – 9. maaliskuuta 1661 Vincennes, Ranskan kuningaskunta) oli italialaissyntyinen ranskalaispoliitikko ja kardinaali, joka toimi kardinaali Richelieun seuraajana Ranskan pääministerinä vuodesta 1642 kuolemaansa asti.[2]
Kun Ludvig XIV peri Ranskan kruunun nelivuotiaana toukokuussa 1643, hänen äidistään kuningatar Anna Itävaltalaisesta tuli aluksi sijaishallitsija. Käytännössä valtaa kuitenkin käytti pääministeri Mazarin.[3] Kardinaalista tuli Annan rakastaja, ja heidän välillään saattoi olla salainen avioliittokin.[4]
<ref>
-elementti; viitettä omh11
ei löytynyt