Julius Nyerere | |
---|---|
![]() |
|
Tansanian 1. presidentti | |
Seuraaja | Ali Hassan Mwinyi |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. huhtikuuta 1922 Butiama, Tanganjika |
Kuollut | 14. lokakuuta 1999 (77 vuotta) Lontoo, Britannia |
Ammatti | opettaja |
Puoliso | Maria Nyerere |
Tiedot | |
Puolue | Chama cha Mapinduzi |
Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
Julius Kambarage Nyerere (13. huhtikuuta 1922 – 14. lokakuuta 1999) oli Tansanian presidentti maan muodostumisesta alkaen kunnes jäi eläkkeelle 1985. Häntä kunnioitettiin swahilinkielisellä nimellä M'zee, kunnianarvoisa vanhus, ja aiemmin nimellä Mwalimu, opettaja.
Nyerere valmistuikin alun perin opettajaksi ja opiskeli sitten Edinburghin yliopistossa historiaa ja taloustiedettä.[1] Hän oli ensimmäinen tansanialainen, joka suoritti tutkinnon brittiyliopistossa.[2] Palattuaan Tanganjikaan 1952 Nyerere joutui mukaan politiikkaan ja perusti 1954 Tanganjikan afrikkalaisen kansallisliiton (TANU), josta maan itsenäistyttyä Tansaniaksi 1960 tuli maan valtapuolue ja Tansaniasta käytännössä yksipuoluejärjestelmän maa.[1]
Poliittisesti Nyerereä kuvataan afrikkalaisena sosialistina, ja usein alleviivataan, että afrikkalaisuus tulee ensin ja sosialismi vasta toissijaisena määreenä. Hänen suuri tavoitteensa oli Tansanian yhtenäisyys yli heimo- ja luokkarajojen. Nyerere toi swahilin kansalliskieleksi ja kansantanssin ja -musiikin kouluaineeksi. Swahilin kieli oli hänelle tärkeä, ja hän käänsi itse Shakespearen teoksia swahiliksi.[3]
Julius Nyerere teki Suomeen Tanganjikan presidenttinä valtiovierailun syyskuussa 1963[4] sekä Tansanian presidenttinä valtiovierailun toukokuussa 1976[5] ja vierailun touko-kesäkuussa 1985.[6] Myöhemmin hän vieraili Suomessa marraskuussa 1990 ja tapasi muun muassa presidentti Koiviston Presidentinlinnassa.[7]
Ulkopolitiikassa Nyerere kannatti panafrikkalaisuutta. Hän oli mukana perustamassa Afrikan yhtenäisyysjärjestöä 1963. Nyerere tuki useita vapautusliikkeitä, kuten Etelä-Afrikan Afrikan kansalliskongressia, Azanian panafrikkalaista kongressia ja Mosambikin vapautusrintama Frelimoa sen pyrkiessä syrjäyttämään portugalilaiset Mosambikissa ja ZANLAa ja Robert Mugabea Etelä-Rhodesian valkoisten valtaa vastaan.[8] Vuonna 1978 hän vei Tansanian sotaan Idi Aminin Ugandaa vastaan, joka johti Ugandan tappioon ja Idi Aminin maastapakoon. Hän tuki myös France-Albert Renéa hänen valtaannousussaan Seychelleillä.
Hän perusti Ujamaa-kyliä yrityksenä tehostaa ja kollektivisoida maanviljelyä. Järjestelmä ei onnistunut, vaan Tansania muuttui maataloustuotteiden viejästä niiden tuojaksi. Ujamaa-kokeilun epäonnistumisen takia Nyerere ei enää asettunut ehdokkaaksi 1985 vaaleissa. Sen sijaan hän piti jäähyväispuheen, joka alkoi sanoilla: “I failed. Let's admit it.” (Minä epäonnistuin. Myönnetään se).
Nyerere kuoli Lontoossa vuonna 1999 leukemiaan.
Tansanian tärkein lentoasema Dar es Salaamin lentoasema on nimetty hänen mukaansa Julius Nyereren kansainväliseksi lentoasemaksi (Julius Nyerere International Airport).[9]