Osa artikkelisarjaa |
Kristinusko |
---|
Jumalanpalvelus on uskonnollisen yhteisön hartaudenharjoitusta vakiintunein muodoin.[1] Kristinuskossa jumalanpalvelus on seurakunnan kokoontuminen. Tavallisesti jumalanpalvelus järjestetään sunnuntaina ja kirkollisina juhlapäivinä aamupäivällä seurakunnan pyhäkössä eli kirkossa. Jumalanpalveluksessa lauletaan virsiä tai muuta uskonnollista musiikkia. Yleensä seurakunnan pappi lukee määrättyjä Raamatun kappaleita ja selittää niitä puheessaan eli saarnassa. Jumalanpalveluksessa myös rukoillaan. Perinteinen jumalanpalvelusmuoto on messu eli ehtoollisjumalanpalvelus.
Jumalanpalveluksen järjestäminen vaihtelee kirkkokunnan ja tunnustuksen välillä. Joillakin kristillisillä yhteisöillä jumalanpalvelus voi olla tiukasti säädeltyä liturgisella muodolla. Toisissa jumalanpalvelus suunnitellaan paikallisten johtajien tai seurakunnan käytäntöjen mukaan. Nykyisin kristillisten kirkkokuntien ryhmien jumalanpalvelusperinteet voidaan jakaa yleisesti baptistiksi, anabaptistisiksi, metodisteiksi, helluntailaisiksi, evankelikaalisiksi ja itsenäisiksi, reformoiduiksi, luterilaisiksi, anglikaanisiksi ja episkopaalisiksi, katolisiksi ja ortodoksisiksi.[2]
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa jumalanpalveluksella tarkoitetaan jumalanpalveluselämään kuuluvaa tapahtumaa, esimerkiksi messua, sanajumalanpalvelusta, kirkollisia toimituksia ja rukoushetkeä.[3]
Jumalanpalvelusten yleinen maisema on muuttunut 2000-luvun alusta lähtien, kun päälinjan protestanttikirkkojen osallistujamäärät ovat laskeneet, kun taas evankelikaalisten ja tunnustuskuntiin kuulumattomien kirkkojen osallistujamäärä on pysynyt ennallaan tai kasvanut.[2]
<ref>
-elementti; viitettä worship
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä evl.fi
ei löytynyt