Jumi

Jumi on erityisesti suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen käyttämä yliluonnollisten ilmiöiden, lähinnä panteistisen maailmanhengen nimitys. Suomen etäsukukielissä se tunnetaan myös nimityksellä Jumo. Muiden muassa marit viettävät vuosittain Jumolle omistettua juhlapäivää uhraten lihaa ja viljaa.^[1]

Jumi aiheuttaa esimerkiksi eläimelle äkillisen taudin ampumalla näkymättömän nuolen. Arvoituksissa jumi on jokin, jolle on ominaista ehdoton paikallaanolo tai jota on mahdoton kiertää.^[2]

Sanan etymologia lienee sama kuin sanalla jumala.^[3]

Hyönteislaji tupajumi on saanut nimensä mahdollisesti jumista. Puuhun kaivautunut tupajumi aiheuttaa napsuvaa ääntä, jota pidettiin viestinä henkiolennoilta.^lähde?

1. ↑ Melnikov, Valeriy: Miltä usko näyttää? – Pyhä lehto Sputnik - Lehtikuva. 25.7.2018. Kirkko ja kaupunki. Viitattu 17.11.2018.
2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 1680
3. ↑ Kulonen, Ulla-Maija: Miten suomalaiset kiroilivat ennen kristinuskoa? Kielikello 1/1990. 1990. Kielikello - Kielenhuollon tiedotuslehti. Viitattu 17.11.2018.