Jurakauden jako | ||||
---|---|---|---|---|
kausi | epookki | vaihe | ikä (mvs) | |
Liitu | varhais | Berrias | nuorempi | |
Jura | myöhäis | Tithonos | 145,0–152,1 | |
Kimmeridge | 152,1–157,3 | |||
Oxford | 157,3–163,5 | |||
keski | Callovia | 163,5–166,1 | ||
Bathonia | 166,1–168,3 | |||
Bajocae | 168,3–170,3 | |||
Aalen | 170,3–174,1 | |||
varhais | Toarcis | 174,1–182,7 | ||
Pliensbach | 182,7–190,8 | |||
Sinemurum | 190,8–199,3 | |||
Hettange | 199,3–201,3 | |||
Trias | myöhäis | Rhaetia | vanhempi | |
Jurakauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1] |
Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella. Se oli dinosaurusten ensimmäinen kukoistuskausi. Jurakaudella kehittyi valtavia nelijalkaisia kasvinsyöjäliskoja sekä kaksijalkaisia petoliskoja. Kaudella oli nykyistä lämpimämpää ja laajoja trooppisia metsiä sekä aavikoita. Jättiläismanner Pangea hajosi mannerliikuntojen myötä jurakaudella kahteen osaan, Lauraasiaan ja Gondwanaan. Kausi on nimetty Keski-Euroopassa sijaitsevan Jura-vuoriston mukaan. Nisäkkäät olivat jurakaudella enimmäkseen pienikokoisia ja elivät dinosaurusten varjossa. Merissä eli joutsenliskoja, kalaliskoja sekä simpukkamaisia lonkerojalkaisia, luukaloja, kotiloita ja muita nilviäisiä. Kausi alkoi trias-jurakauden joukkotuholla ja päättyi pieneen sukupuuttoaaltoon. Ilmasto viileni kauden lopussa.