Kari Alitalo | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. toukokuuta 1952 Kuopio |
Kansalaisuus | suomalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | Antti Vaheri[1] |
Instituutti |
WRI Wihuri Research Institute Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kalifornian yliopisto (UCSF) |
Tutkimusalue | sydän- ja verisuonitaudit, syövän molekyylibiologia,[1] geeniterapia |
Tunnetut työt | kasvutekijä VEGF-C:n ja reseptori VEGFR-3:n löytäminen |
Palkinnot |
monia, mm. Matti Äyräpään palkinto InBev-Baillet Latour International Health Prize Stora Fernströmpriset Louis-Jeantet -palkinto Suomen tiedepalkinto, tieteen akateemikko (2020) |
Kari Kustaa Alitalo (s. 21. toukokuuta 1952 Kuopio) on suomalainen tieteen akateemikko (2020–) ja lääketieteen ja kirurgian tohtori.[2][3] Vuosina 1996–2000 hän toimi Helsingin yliopiston lääketieteellisen kemian professorina.[4] Hän toimi yhtäjaksoisesti Suomen Akatemian akatemiaprofessorina vuodesta 1993 toukokuun 2020 loppuun saakka.[5][3] Vuosina 2006–2011 hän johti Suomen Akatemian huippuyksikköä Center of Excellence in Cancer Biology.
Alitalo on tehnyt erityisesti syöpätutkimusta. Hän johtaa translationaalisen syöpäbiologian (Translational Cancer Biology) tutkimusohjelmaa Helsingin yliopiston Biomedicumissa.[6] Vuodesta 2013 hän on johtanut myös Wihurin tutkimuslaitosta.[7]
<ref>
-elementti; viitettä virtanen
ei löytynyt