Karies | |
---|---|
Luokitus | |
ICD-10 | K02 |
ICD-9 | 521.0 |
MedlinePlus | 001055 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Karies eli hammasmätä on bakteereiden aiheuttama hammassairaus, joka aiheuttaa hammaskiilteen vaurioitumista ja hampaiden reikiintymistä[1] sekä toisinaan myös hampaiden piileviä kroonisia tulehduspesäkkeitä eli paiseita.[2]
Karies on tartuntatauti, jonka pääasiallisena aiheuttajana toimii Streptococcus mutans -bakteeri. Bakteeri tarttuu syljen välityksellä usein jo vauvana.[3][4][5] Kariesbakteerin kantajuus onkin hyvin yleistä. Karies on polarisoitunut sairaus joka tarkoittaa sitä, että suuri osa kariesvaurioista on kasaantunut pienelle osalle väestöä. Kariesriskiä lisävät muun muassa välipalojen suuri määrä, suuta kuivattavat lääkitykset, hammashoitopelko, fluorittoman hammastahnan käyttö ja hampaiden riittämätön puhdistus.[6][7] Ravinnon sisältämä sokeri on syömistiheyden lisäksi tärkein hampaiden reikiintymistä aiheuttava tekijä[8]. Myös paljon tärkkelystä sisältävät ruoat kuten peruna ja viljatuotteet aiheuttavat kariesta[9]. Etenkin suun bakteeriston helposti fementoimat hiilihydraatit kuten sokeri aiheuttavat niin sanotun happohyökkäyksen[6]. Terve suu kestää keskimäärin 5-6 happohyökkäystä päivässä.[10] Karieksen ilmaantuminen riippuu yksilötasolla esimerkiksi suun mikrobiston koostumuksesta, hampaiden vastustuskyvystä, syljen laadusta ja määrästä sekä ajasta jonka hampaan pinta on plakin peittämänä.[6][11]
Hampaita suojaavaa kovaa hammaskiillettä ravinnokseen käyttävä Streptococcus mutans -streptokokki kiinnittyy hampaaseen ja tuottaa ravinnon sisältämistä hiilihydraateista kiillettä syövyttäviä happamia aineenvaihduntatuotteita, kuten maitohappoa.[12][13]
Streptococcus mutans -toimii tyypillisesti ns. initiaattoribakteerina, eli bakteerina joka aloittaa hampaan karioitumis- eli reikiintymisprosessin.[14] Kun hammasta suojaavaan kiilteeseen on tullut vaurio, eri lajeja edustavilla hammasluuta mädättävillä bakteereilla mm. joillain Lactobacillus- ja Actinomyces-lajeilla[6] on tämän jälkeen esteetön pääsy hammasluuhun eli dentiiniin. Hoitamaton karies etenee tämän jälkeen dentiinissä kunnes saavuttaa hammasytimen eli pulpan. Tällöin hammasytimeen aiheutuu tulehdustila, mistä käytetään nimeä pulpiitti. Hammasytimen tulehdus voi olla ajan kanssa palautuva tai palautumaton.[15] Riippuen pulpiitin vaiheesta oireena voi olla voimakas kylmänarkuus, spontaani, sykkivä ja jomottava kipu, sekä asentomuutosten aiheuttama kivun paheneminen.[15]Pulpiitti voi olla bakteereiden aineenvaihduntatuotteiden seurauksena myös steriili. Hoitamaton pulpiitti voi edetä hampaan juurikanavan kautta leukaluuhun, jolloin syntyy granulaatiokudoksesta koostuva tulehduspesäke joka hoitamattomana voi kehittyä abskessiksi eli märkäkertymäksi. Pitkälle edennyt karies voi tuhota hampaan täysin. Hoitamaton hammasperäinen tulehdus voi johtaa hengenvaaralliseen verenmyrkytykseen, sairaalahoitoa vaativaan leviävään tulehdukseen, pahimmillaan potilaan kuolemaan.[16][17]
Krooniset suun tulehdukset lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen[18] ja syöpään.[19] Suun alueen tulehdukset aiheuttavat usein kipua, mutta ne saattavat olla myös täysin oireettomia.[20][18]
<ref>
-elementti; viitettä käypä-Karies
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä hammasplakki
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä käypä-potilasKaries
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä :3
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä hammassairaudet
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä infektio
ei löytynyt