Karrageeni

Karrageenit (engl. carrageenan) ovat ryhmä sulfaattiesteriryhmiä sisältäviä polysakkarideja. Karrageeneja esiintyy erityisesti punalevissä, joissa niiden tehtävänä on toimia soluja tukevana materiaalina, kuten selluloosa kasveissa. Sulfaattiryhmien vuoksi karrageenit ovat negatiivisesti varautuneita ja hydrofiilisia. Karrageenit ovat hyytelömäistä ainetta, jota valmistetaan Pohjois-Atlantin punalevistä, kuten iirinpunaviuhkasta (Chondrus crispus) ja Gigartina stellata -levästä. Chondrus crispus -punalevästä saatava karrageeni on pääasiassa κ- ja λ-karrageenia.^[1] Sitä saadaan myös Gigartina mamillosa -lajista.^[2]

Karrageeni on elintarvikelisäaine (E 407) jota käytetään emulgointiaineena eli sekoittamaan kaksi luonnostaan toisiinsa sekoittumatonta nestettä kuten esimerkiksi vettä ja rasvaa. Karrageenin käyttökohteita ovat esimerkiksi jäätelöt, hillot ja makeiset. Karrageenia voidaan lisätä Suomessa myös kerman joukkoon, jotta sen sisältämä vesi ja rasva eivät erottuisi toisistaan kerman ikääntyessä.

Karrageeni on saanut nimensä irlantilaisen Carragheenan-nimisen kylän mukaan.^[3][4]

Karrageeni on leväkolloidi, ja sitä käytetään eläinperäisen liivatteen sijasta agar-agarin ohella kasviperäisenä hyytelöimisaineena. Karrageeneja on kolmea eri tyyppiä (κ, ι ja λ)^[3]

1. ↑ Norman Stanley: Production, properties and uses of carrageenan FAO. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)
2. ↑ Medicinenet.com
3. ↑ ^{a b} Leväperäinen hyydyte Tieteen Kuvalehti. 11/2001. Viitattu 6.4.2011.
4. ↑ Merriam-webster.com merriam-webster.com. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)