Kasikko

Kasikko Березняки, Bereznjaki
Kasikko ja Valkovitsa vuoden 1860 kartalla.
Kasikko
Koordinaatit: 59°39′49″N, 28°33′31″E
Valtio	Venäjä
Alue	Leningradin alue
Piiri	Jaaman piiri
Kunta	Kattila
Hallinto
– Asutustyyppi	kylä
Väkiluku (2010)	10
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kasikko^[1] (ven. Березняки́, Bereznjaki) on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Kattilan kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Syväjärven länsipuolella 18 kilometriä Kattilasta luoteeseen. Kylässä on kymmenen asukasta (vuonna 2010)^[2].

Jaaman ujestin Toldogan pogostaan kuulunut kylä mainitaan autiona ruotsalaisten 1600-luvun alussa laatimassa maakirjassa^[3]. Peter von Köppenin mukaan vuonna 1848 siellä asui 117 vatjalaista ja kaksi savakkoa^[4] Kylän talonpojat olivat 1860-luvulle saakka viereisen kartanon maaorjia,^[5][6] jotka kuuluivat aluksi Soikkolan ja vuodesta 1878 lähtien Valkovitsan ortodoksiseen seurakuntaan^[7].

Kasikon kartanon perusti 1700-luvun lopussa valtioneuvoksen leski Darja Polenova. Myöhemmin sen omisti sensorina sekä Vestnik Jevropy ja Russkaja starina -lehtien toimittajana tunnettu Nikolai Kruze, joka rakensi sinne myllyn ja majatalon kapakoineen. Hänen perillisensä perusti vuonna 1911 sahan läheiselle Mustajoelle. Kartanosta muistuttavat nykyään vain sen puiston vanhat puut.^[8]

Venäjän keisarikunnan hallintorakenteen puitteissa Kasikko kuului Pietarin kuvernementin Jaaman kihlakunnan Luutsan volostiin. Neuvostoaikana Kasikko kuului ensin Villikaisin^[9][10] ja myöhemmin Kattilan kyläneuvostoon^[11]. Vuonna 1997 siellä oli 28^[12] ja vuonna 2007 kuusi asukasta^[13].

1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2
2. ↑ Itogi Vserossijskoi perepisi naselenija 2010 goda: Leningradskaja oblast (taulukko Tšislennost LO) petrostat.gks.ru. Arkistoitu 15.6.2018. Viitattu 29.6.2014. (venäjäksi)
3. ↑ Jordeböcker öfver Ingermanland – Pistsovyje knigi Ižorskoi zemli: tom 1, s. 54. Sankt-Peterburg: Tipografija Imperatorskoi akademii nauk, 1859.
4. ↑ von Köppen, Peter: Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 20. St.-Petersburg. Määritä julkaisija!
5. ↑ Opisanije Sankt-Peterburgskoi gubernii po ujezdam i stanam, s. 69. Sankt-Peterburg: Gubernskaja tipografija, 1838.
6. ↑ Alfavitnyi spisok seleni po ujezdam i stanam Sankt-Peterburgskoi gubernii, s. 23. Sankt-Peterburg: Tipografija gubernskogo pravlenija, 1856.
7. ↑ Kertomus Valkovitsan seurakunnasta countrysite.spb.ru. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 29.6.2014. (venäjäksi)
8. ↑ Murašova, N.V. & Myslina, N.P.: Dvorjanskije usadby Sankt-Peterburgskoi gubernii: Kingiseppski raion, s. 179–181. Sankt-Peterburg: Informatsionnyi tsentr ”Vybor”, 2003. ISBN 5-93518-028-6
9. ↑ Rykšin, P. Je.: Administrativno-territorialnoje ustroistvo Leningradskoi oblasti, s. 239. Leningrad: Izdatelstvo Lenoblispolkoma i Lensoveta, 1933. Teoksen verkkoversio Viitattu 29.6.2014. (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
10. ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti, s. 222. Leningrad: Lenizdat, 1973. Teoksen verkkoversio Viitattu 29.6.2014. (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
11. ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti: spravotšnik, s. 68. Leningrad: Lenizdat, 1990. Teoksen verkkoversio Viitattu 29.6.2014. (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
12. ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti, s. 69. Sankt-Peterburg: Komitet po voprosam gosudarstvennoi služby i mestnogo samoupravlenija pri gubernatore Leningradskoi oblasti, 1997. Teoksen verkkoversio Viitattu 29.6.2014. (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
13. ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti, s. 93. Sankt-Peterburg: Komitet po vzaimodeistviju s organami mestnogo samoupravlenija Leningradskoi oblasti, 2007. Teoksen verkkoversio Viitattu 29.6.2014. (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)