Kiropraktiikka

Kiropraktiikka (kreik. hiro praktikós, hoitaa käsillä) on nikamien manipulaatioon perustuva hoitomuoto, jossa diagnosoidaan, hoidetaan ja ennaltaehkäistään ihmisen tuki- ja liikuntaelinten, erityisesti selkärangan, toimintahäiriöitä^[1] muuttamalla selkärangan liikeratoja mahdollisimman symmetriseksi^[2].

Kiropraktiikan teoreettinen pohja perustuu pseudotieteellisiin käsityksiin^[3][4][5], mutta se parantaa tästä huolimatta alaselkäpotilaiden toimintakykyä hiukan tavanomaisia hoitoja paremmin^[6]. Kiropraktista hoitoa tarjotaan myös muihin tuki- ja liikuntaelinperäisiin kipuihin, kuten jännityspäänsärkyyn^[7] sekä migreeniin, kuukautiskipuihin, ja ruuansulatushäiriöihin^[8].

Kiropraktiikkaa harjoittaa arviolta 90 000 kiropraktikkoa 70 maassa ja sen asema on kehittyneissä maissa useimmiten säädeltyä^[9][10]. Maailman terveysjärjestö WHO on antanut kiropraktiikan peruskoulutusta ja turvallisuutta koskevat suositukset, joissa se toteaa, että taitavasti ja asianmukaisesti käytetty kiropraktiikka on turvallista ja tehokasta monien terveysongelmien ehkäisyssä, ja se voisi olla potentiaalinen ja kustannustehokas hermoston sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitomuoto^[11].

Suomessa oli vuonna 2005 noin 40 laillistettua kiropraktikkoa,^[12] ja heitä edustaa Kiropraktikkojen maailmanliitto WFC:hen (World Federation of Chiropractic) kuuluva Suomen Kiropraktikkoliitto.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää kiropraktikon ammattinimikkeen 4–6-vuotisen alan yliopistotutkinnon suorittaneille. Kiropraktikot ovat terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen tarkoittamia terveydenhuollon ammattihenkilöitä^[13][14], jotka merkitään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin eli Terhikkiin^[14].

Suomessa toimivat kiropraktikot ovat valmistuneet Euroopassa tai Yhdysvalloista. Kiropraktikoksi voi valmistua kuudesta eurooppalaisesta yliopistosta, joista kaksi sijaitsee Britanniassa ja yksi Sveitsissä, Ranskassa, Tanskassa ja Norjassa kussakin.^[15]

Kiropraktikon ammattinimike muuttui Suomessa vuonna 2008 lain suojaamaksi eli laillistetuksi ammattinimikkeeksi^[16], mutta kiropraktisen hoidon kustannukset eivät ole edelleenkään Kela-korvausten piirissä^[17]. Norjassa ja Tanskassa on eri tilanne, koska julkinen terveydenhuolto lähettää siellä tuki- ja liikuntaelinpotilaat ensimmäiseksi kiropraktikon suoravastaanotolle arvioitaviksi^[16].

Kiropraktiikka on vakiintunut sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuoltojärjestelmässä myös Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Isossa-Britanniassa, Uudessa-Seelannissa ja Sveitsissä^[9][10].

Kiropraktiikan perinteisenä teoriana on ollut, että selkärangan toimintahäiriöt vaikuttavat hermoston välityksellä ihmisen kokonaisterveyteen^[1]. Tutkimusnäyttöä on saatu kuitenkin lähinnä vain alaselkäkivun lievittämisestä^[6], minkä vuoksi sitä suositellaan eurooppalaisessa hoitosuosituksessa hoitovaihtoehdoksi sekä akuuttiin että krooniseen selkäsärkyyn potilaille, joilla ei ole vakavaa selkäsairautta tai leikkaushoidon aihetta^[18].

Kiropraktisen hoidon tavoitteena on etsiä selkärangan huonoiten liikkuvat alueet, minkä jälkeen rangan liikkuvuus pyritään tasapainottamaan mahdollisimman symmetriseksi esimerkiksi kiropraktisella hoitopöydällä tuotettujen nytkähdysten avulla^[19].

Kiropraktinen käsittely poistaa selästä liikehäiriöitä aiheuttavia fasettilukkoja ja kiropraktisia subluksaatioita. Fasettilukko syntyy siitä, että nivel on lukkiutunut johonkin asentoon osittain tai täysin siten, että sen fysiologinen liike on rajoittunutta. Kiropraktisella subluksaatiolla tarkoitetaan puolestaan nivelen toimintahäiriötä, jossa nivelen liike ja/tai muu fysiologinen toiminta on muuttunut, vaikka nivelpintojen välinen kontakti on normaali. Kiropraktisen subluksaation määritelmä poikkeaa subluksaation lääketieteellisestä määritelmästä, jonka mukaan subluksaatio tarkoittaa niin suurta paikoiltaan siirtymistä, että se näkyy staattisten kuvantamismenetelmien avulla.^[11]

1. ↑ ^{a b} Nelson CF, Lawrence DJ, Triano JJ et al.: Chiropractic as spine care: a model for the profession. Chiropr Osteopat, 2005, 13. vsk, s. 9. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
2. ↑ Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin? yle.fi. Viitattu 22.4.2023.
3. ↑ Singh, Simon; Ernst, Edzard: ”The Truth About Chiropractic Therapy”, Trick or Treatment? Alternative Medicine on Trial. London: Bantam Press, 2008. ISBN 978-0-593-06129-9 OCLC:190777228
4. ↑ Hansson, Sven Ove: Science denial as a form of pseudoscience. Studies in History and Philosophy of Science Part A, 1.6.2017, 63. vsk, s. 39–47. PubMed:28629651 doi:10.1016/j.shpsa.2017.05.002 ISSN 0039-3681
5. ↑ Ernst, Edzard: Complementary/alternative medicine: engulfed by postmodernism, anti-science and regressive thinking. The British Journal of General Practice, 1.4.2009, 59. vsk, nro 561, s. 298–301. PubMed:19341568 doi:10.3399/bjgp09X420482 ISSN 0960-1643
6. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :3 ei löytynyt
7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :1 ei löytynyt
8. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :2 ei löytynyt
9. ↑ ^{a b} Tetrault, M.: Global professional strategy for chiropractic (PDF) 2004. Chiropractic Diplomatic Corps.
10. ↑ ^{a b} Facts on Chiropractic The Chiropractic Report. Arkistoitu 2.11.2009. Viitattu 2.6.2009. (englanniksi)
11. ↑ ^{a b} WHO:n kiropraktiikan peruskoulutusta ja turvallisuutta koskevat suositukset (pdf) suomenkiropraktikkoliitto.fi. Viitattu 18.4.2009.
12. ↑ Olavi Airaksinen: Manipulaatiohoito lääkärin työvälineenä (Lääkäripäivät 2005) laakariliitto.fi. 11.1.2005. Arkistoitu 19.6.2009. Viitattu 17.4.2009.
13. ↑ TEO.fi: Terveydenhuollon ammattihenkilöt (Arkistoitu – Internet Archive)
14. ↑ ^{a b} Ammattioikeudet, Valvira.fi
15. ↑ Kiropraktikon koulutus Suomen kiropraktikkoliitto. Arkistoitu 11.3.2005. Viitattu 3.6.2009.
16. ↑ ^{a b} Kiropraktikot Suomessa www.terve.fi. 28.11.2016. Viitattu 9.4.2022.
17. ↑ FinnKiro - KELA korvaus www.finnkiro.fi. Viitattu 6.10.2022.
18. ↑ Olavi Airaksinen. Onko manipulaatio hoito vaikuttavaa? Duodecim 2005;121:1707–1708, s. 1707.
19. ↑ Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin? yle.fi. Viitattu 22.4.2023.