Klimppisoppa

  Klimppisoppa on 1800-luvun lopulta peräisin oleva eteläpohjalainen ja satakuntalainen perinneruoka. Lihana käytetään naudan luita, lapaa tai potkaa, jota keitetään juuresten ja sipulin kanssa noin kaksi tuntia, minkä jälkeen liemi siivilöidään. Lopuksi keittoon lusikoidaan palleroita eli "klimppejä" taikinasta, jossa on vehnäjauhoja ja kananmunaa sekä ehkä myös perunaa tai voita. Klimppejä keitetään kunnes ne nousevat keiton pintaan.^[1][2]

Samantapainen ruoka on klimppivelli. Siinä ei välttämättä ole lihaa, vaan se voi olla makeutettu esimerkiksi rusinoilla.^[3]

Klimppisoppa tai -velli tunnetaan ympäri Suomen monella eri nimellä ja reseptillä. 1980-luvulla toteutetussa pitäjäruokaprojektissa se tai sen muunnelma nimettiin Anjalankosken, Askolan, Haapaveden, Honkajoen, Humppilan, Ilmajoen, Karijoen, Korppoon, Kortesjärven, Köyliön, Lapinjärven, Lapväärtin, Lavian, Liljendalin, Maalahden, Maksamaan, Myrskylän, Nokian, Oripään, Pattijoen, Perttelin, Pukkilan, Pyhtään, Pirttikylän, Rantasalmen, Ruotsinpyhtään, Ruukin, Teiskon, Teuvan, Tuuloksen, Urjalan, Vehkalahden, Vihannin, Vöyrin ja Ylivieskan pitäjäruoaksi.^[3]

1. ↑ http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/11932/Klimppisoppa/
2. ↑ Klimppisoppa - Resepti www.kotikokki.net. Viitattu 14.1.2024.
3. ↑ ^{a b} Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1