Kohonnut verenpaine

Hypertensio
Automaattinen verenpainemittari
Luokitus
ICD-10	I10,I11,I12, I13,I15
ICD-9	401
OMIM	145500
Tautitietokanta	6330
MedlinePlus	000468
MeSH	D006973
Huom!	Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Infobox OK

Kohonnut verenpaine (lat. hypertensio) eli verenpainetauti tarkoittaa, että valtimoiden verenpaine on tavallista korkeampi ja sydän käyttää tavallista enemmän energiaa.^[1]

Noin puolet yli 30-vuotiaista suomalaisista sairasti verenpainetautia vuonna 2017. Verenpaineen yleinen ihannetaso aikuisilla on alle 120/80 mmHg. Kohonneen verenpaineen alaraja on kotona mitattuna yli 135/85 mmHg ja vastaanotolla mitattuna yli 140/90 mmHg. Lasten hypertension seulontarajat riippuvat iästä ja sukupuolesta; esimerkiksi seitsenvuotiailla yli 106/68 mmHg on aihe lisätutkimuksille.

Kohonneen verenpaineen keskeisimmät muutettavissa olevat riskitekijät ovat natriumin (ruokasuolan) liikasaanti, runsas alkoholin käyttö, ylipaino ja lihavuus sekä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden vähäisyys.(lähde?) Kohonnut verenpaine lisää muun muassa sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan riskiä. Diagnostiikka perustuu ensisijaisesti verenpainetason seulomiseen terveydenhuollossa ja varsinaiseen määrittämiseen kotona automaattisella verenpainemittarilla olkavarresta. Kohonnutta verenpainetta hoidetaan pääasiassa elintapamuutoksilla ja lääkkeillä tai harvoissa tapauksissa (noin 1–5 %) jonkin todettavissa olleen erityisen syyn mukaisesti.

Vaihtoehtoinen selitys kohonneelle verenpaineelle ilman muuta selvää etiologiaa on munuaisten osmoregulaattorina toimivan trimetyyliglysiinin puute. Sitä eläimet tuottavat koliinista, jolloin kyse on koliinin puutoksesta.^[2]

1. ↑ Kantola, Ilkka: ”Hypertensio”, Kardiologia, s. 1041. (ISBN 978-951-656-240-0) Helsinki: Duodecim, 2008.
2. ↑ J Zempleni et al: Handbook of vitamins, s. 459–477. (4. painos) Taylor & Francis, 2007. ISBN 9780849340222