Kullanhuuhdonta

Kullanhuuhdonnalla tarkoitetaan maaperässä olevan kullan hyödyntämistä.^[1] Suomen Lapin Inarin ja Sodankylän kuntien alueella saamelaisten kotiseutualueella^[2] sijaitsevat kultakentät ovat ainoita alueita koko Euroopassa, jossa pintamaan kultaesiintymät ovat tarpeeksi suuria taloudellisesti kannattavalle kullanhuuhdonnalle.^lähde? Lemmenjoen alueella on toiminut useita pää- tai sivutoimisia koneita käyttäviä kullankaivajia.^lähde? Lisäksi lapiokaivu on ollut suosittua harrastustoimintaa.^lähde? Vuonna 2020 koneellinen kullanhuuhdonta päättyi Lemmenjoen kansallispuistossa yhdeksän vuoden siirtymäajan jälkeen uudistetun kaivoslain (621/2011) nojalla. Lain perusteluissa todettiin kullankaivuun aiheuttamien ympäristövaikutusten olevan Lemmenjoen kansallispuiston perustamistarkoituksen vastaisia.^[3] Koneellinen kullankaivuu jatkuu Tankavaaren ja Saariselän alueilla, sekä itäisen Kutturantien, Sotajoen ja Tolosjoen varsilla.^[4]

1. ↑ Kullanhuuhdonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Viitattu 11.10.2024.
2. ↑ Saamelaiskäräjät Oikeusministeriö. Viitattu 11.10.2024.
3. ↑ Koneellinen kullanhuuhdonta päättyy Lemmenjoen kansallispuistossa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). 29.6.2020. Viitattu 11.10.2024.
4. ↑ Kaivosrekisterin karttapalvelu gtkdata.gtk.fi. Viitattu 11.10.2024.