Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors.
Please consider supporting us by disabling your ad blocker.
Kuningas Ottokarin valtikka
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kuningas Ottokarin valtikka | |
|---|---|
| Le Sceptre d’Ottokar | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Hergé |
| Kuvittaja | Hergé |
| Kansitaiteilija | Hergé |
| Kieli | ranska |
| Julkaistu | 1938–1939 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Heikki ja Soile Kaukoranta |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 1977 |
| Sivumäärä | 62 |
| ISBN | 951-1-04271-8 |
| Sarja: Tintin seikkailut | |
| Edeltävä | Mustan saaren salaisuus |
| Seuraava | Kultasaksinen rapu |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kuningas Ottokarin valtikka (ransk. Le Sceptre d’Ottokar) on belgialaisen sarjakuvataiteilija Hergén piirtämä ja käsikirjoittama kahdeksas Tintti-albumi. Se ilmestyi alun perin mustavalkoisena jatkotarinana belgialaisessa Le Petit Vingtième -sanomalehdessä vuosina 1938–1939. Vuonna 1939 tarina julkaistiin 106-sivuisena albumina, ja myöhemmin vuonna 1947 ilmestyi uudelleenpiirretty ja väritetty 62-sivuinen albumi. Kun Hergé valmisteli vuonna 1947 julkaistua tarinan uudelleenpiirrettyä versiota, häntä avusti Blake ja Mortimer -sarjakuvan tekijä Edgar Pierre Jacobs.
Kuningas Ottokarin valtikka on ensimmäinen suomeksi painettu Tintti-tarina. WSOY julkaisi sen vuonna 1961 nimellä Ottokarin valtikka[1]. Vuonna 1974 Zoom-lehti julkaisi sen 16-osaisena jatkosarjana, myös nimellä Ottokarin valtikka.lähde? Myöhemmin Otava julkaisi kyseisen albumin Heikki ja Soile Kaukorannan suomentamana vuonna 1977 Tintin seikkailut -sarjan 19. osana ja antoi sille uudeksi nimeksi Kuningas Ottokarin valtikka. Vuonna 2015 Otava julkaisi tarinan uudessa Lehtimies Tintti seikkailee -albumisarjassa nimellä Ottokarin valtikka.[1]
Tarinan juoni sai vaikutteita 1930-luvun loppupuolen Euroopan tapahtumista ja sillä on poliittista sanomaa. Esimerkiksi Teräskaartin johtajan Müsstlerin nimi on yhdistelmä Mussolinista ja Hitleristä. Teräskaarti taas viittaa romanialaiseen Rautakaartiin. Kertomus on sisällöltään natsivastainen ja kritisoi kansallissosialistisen Saksan laajentumispyrkimyksiä, kuten Itävallan liittämistä Saksaan vuonna 1938. Tarinassa Tintti yrittää estää fasistisen Bordurian tukeman Teräskaarti-puolueen johtajan Musstlerin suunnitelmat liittää rauhanomainen Syldavia osaksi Borduriaa.
Sarjakuvassa esiintyvä Kropowin linna on saanut ulkoasuunsa tunnistettavia vaikutteita Suomen Olavinlinnasta.[2]
- ↑ a b Kuningas Ottokarin valtikka kirjasampo.fi. Viitattu 8.8.2022.
- ↑ Severi Nygård: Tintti Suomessa. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, lokakuu 2008.
Previous Page Next Page
