Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors.
Please consider supporting us by disabling your ad blocker.
Kupari
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Kupari | ||||
| Tunnus | Cu | ||||
| Järjestysluku | 29 | ||||
| Luokka | Metalli | ||||
| Lohko | d-lohko | ||||
| Ryhmä | 11 | ||||
| Jakso | 4 | ||||
| Tiheys | 8,96 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 3,0 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | metallisen ruskea | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | esihistoriallinen, - | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 63,546[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 135 pm | ||||
| Kovalenttisäde | 138 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 140 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ar] 3d104s1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 1 | ||||
| Hapetusluvut | +II, +I | ||||
| Kiderakenne | pintakeskinen kuutiollinen hila (pkk) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 357,7 K (1 084,62 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 2 835 K (2 562 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 300,4 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 13,26 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | - Pa K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | 3 810 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,90 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,385 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 59,526·106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | 401 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7440-50-8 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu (lat. cuprum) ja CAS-numero 7440-50-8.[2] Vapaana alkuaineena esiintyessään se on punaruskea, venyvä, pehmeä ja sitkeä metalli, ja sen CAS-numero on 7440-50-8.[2] Kemiallisen määritelmän mukaan se on jalometalli, mutta tavanomaisessa kielenkäytössä sitä ei sellaisena pidetä. Maankuoressa kuparia on keskimäärin noin 0,07 promillea eli 70 grammaa tonnissa.
Pieninä määrinä kupari on ihmiselle välttämätön hivenaine, jota tarvitaan esimerkiksi soluhengityksessä ja immuunipuolustusjärjestelmän toiminnassa. Suurempina määrinä se on kuitenkin myrkyllinen[3] raskasmetalli.
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Kuparin kansainvälinen kemikaalikortti
- ↑ Tieteen Kuvalehti Nro 7/2008, s. 77
Previous Page Next Page
