Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors.
Please consider supporting us by disabling your ad blocker.
Kvartsi
| Kvartsi | |
|---|---|
 Kvartsikiteitä |
|
| Luokka | Mineraali |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | SiO2 |
| Molekyylipaino | 60,08 g/mol |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | Yleensä väritön, monia värillisiä muunnoksia |
| Asu | Yleensä rakeinen tai kiteinen, myös massiivinen |
| Kidejärjestelmä |
α-kvartsi: trigoninen β-kvartsi: heksagoninen |
| Kaksostus | Dauphinen-, Japanin- tai Brasilian lain kaksostus |
| Lohkeavuus | Epäselvä |
| Murros | Simpukkamurros |
| Taottavuus | Murenee taottaessa |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 7 |
| Tiheys | 2,65–2,66 g/cm3 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Optiset ominaisuudet | Yksiakselinen (+) |
| Kiilto | Lasin- tai rasvankiilto |
| Taitekerroin |
nω = 1,543–1,545 nε = 1,552–1,554 |
| Kahtaistaitto | δ = 0.009 |
| Viiru | Valkoinen, väritön |
| Läpinäkyvyys | Läpinäkyvä |
| Lähteet | |
| Aiheesta muualla | |
Kvartsi on hyvin yleinen hohkasilikaattimineraali maankuoressa, ja se on tärkeä kivilajeja muodostava mineraali. Kemialliselta koostumukseltaan se on piidioksidia (SiO2).[3] Kvartsista on käytetty kansanomaista nimitystä ukonkivi.[4][5]
- ↑ http://www.mindat.org/min-3337.html
- ↑ http://www.webmineral.com/data/Quartz.shtml
- ↑ Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr–Mn), s. 2113, art. Kvartsi. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7
- ↑ H-M Pellinen: Pieni oppisanasto uskontoarkeologeille kalmistopiiri.fi. 2017. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ ukonkivi viitteen alkuperäinen lähde on teos "Lukemisia Maamiehille 1850. Viipuri. 1851: s. 43". Wikisanakirja. Viitattu 15.12.2024.
Previous Page Next Page
