Kvitteni | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Suku: | Kvittenit Cydonia |
Laji: | oblonga |
Kaksiosainen nimi | |
Cydonia oblonga |
|
Katso myös | |
Kvitteni (Cydonia oblonga) on päärynän lähisukulainen. Se on suvun Cydonia ainoa laji.[2] Kvitteni on kotoisin Lounais-Aasiasta ja Kaukasian alueelta. Suomessa kvitteni saattaa kasvaa hyvin suojattuna, mutta se paleltuu helposti eikä aina ehdi tehdä kypsiä hedelmiä. Toisaalta kasvi vaatii kukkiakseen viileän lepokauden alle 7 °C:n lämpötilassa, joten se ei tuota hedelmää huonekasvinakaan.
Ruusukvitteneitä (Chaenomeles) kutsutaan Suomessa joskus lyhyesti kvitteneiksi, mikä aiheuttaa sekaannusta.
On esitetty, että ”kultainen omena”, jonka Paris antoi antiikin Kreikan mytologian mukaan Afroditelle, oli juuri kvitteni eikä omena.[3] Kvitteni on vanha kasvi Välimeren alueella – kreikkalaisissa kirjoituksissa se mainitaan jo 600 eaa.