Lyijymyrkytys

Lyijymyrkytys eli saturnismi on elimistön myrkytystila, joka aiheutuu myrkyllisestä raskasmetallista lyijystä kehossa. Lyijy häiritsee useita kehon prosesseja ja on myrkyllistä monissa elimissä ja kudoksissa, kuten sydämessä, luissa, munuaisissa ja keskushermostossa. Lyijyaltistukselle ei ole tunnettua turvallista alarajaa, vaan lyijy on ihmiselle aina haitaksi. Lyijyn toksisuuden kannalta keskushermosto vaikuttaa olevan vaurioherkin^[1]. Aivoihin lyijy pääsee korvaamalla kalsiumioneita ja ylittämällä veri-aivoesteen. Aivoissa lyijy kertyy astrogliaalisoluihin joissa on lyijyä sitovia proteiineja.^[2]

Akuutti lyijymyrkytys liittyy altistumiseen työssä ja on suhteellisen harvinainen. Krooninen lyijymyrkytys on yleisempi ja se tapahtuu veren 40–60 μg/dL lyijypitoisuudella.^[2] Vielä 1970-luvun alussa asiantuntijat olivat sitä mieltä, että lyijyaltistus on terveydelle haitallista vain kun kyseessä on akuutti lyijymyrkytys, mutta vuosikymmenen puolivälissä alkoi ilmestyä tutkimustuloksia kroonisesta lyijyaltistuksesta ja suhteellisen matalien veren lyijypitoisuuksien vaikutuksista lapsiin. Vaikutus elimiin aletaan havaita veren 6 μg/dL lyijypitoisuudella.^[3] Lyijy kerääntyy ihmisellä pääasiassa luihin, joissa se säilyy pitkään ja josta se voi vapautua luun luonnollisessa mineraalimetaboliassa^[4].

Orgaaninen lyijy on epäorgaanista lyijyä vaarallisempaa, koska aikuiset absorboivat epäorgaanisesta lyijystä 20 prosenttia ja lapset 50 prosenttia, kun taas orgaaninen lyijy absorboituu lähes kokonaan.^[5]

1. ↑ Cory-Slechta DA: Legacy of lead exposure: consequences for the central nervous system. Otolaryngol Head Neck Surg., helmikuu 1996, 114. vsk, nro 2, s. 224-226. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
2. ↑ ^{a b} Gagan Flora, Deepesh Gupta, Archana Tiwari. Toxicity of lead: A review with recent updates. Interdiscip Toxicol. 2012 Jun; 5(2): 47–58. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3485653/
3. ↑ Jerome O. Nriagu. The Rise and Fall of Leaded Gasoline. The Science of Total Environment, 92. 1990. s. 13-28.
4. ↑ Silbergeld EK, Sauk J, Somerman M, Todd A, McNeill F, Fowler B, Fontaine A, van Buren J. Lead in bone: storage site, exposure source, and target organ. Neurotoxicology. 1993 Summer-Fall; 14(2-3):225-36. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8247396/
5. ↑ Lead (Pb) Toxicity: What is the Biological Fate of Lead in the Body? - ATSDR - Environmental Medicine & Environmental Health Education - CSEM Agency for Toxic Substances and Disease Registry. (englanniksi)