M4 (ohjus)

Ranskalainen M4-sukellusveneestä laukaistava monikärkiohjus.

M4 on ranskalaisvalmisteinen SLBM-ohjus (ransk. M4 MSBS, Mer-Sol-Balistique-Strategique), eli sukellusveneestä laukaistava pitkän kantaman ydinohjus. Asetyyppinä sen ainut käyttäjä on Ranskan laivasto, joka otti laivasto-ohjukset käyttöön vuonna 1971 (M1). M4-ohjuksen ydinkärkiä oli 6 kappaletta, joka tekee siitä MIRV-aseen. Ohjusaseen ohjautus tapahtui inertiaaliohjauksen avulla.^[1] Yhden ydinkärjen räjähdysvoima oli 150 kilotonnia (M4A). Ydinkärkiohjus käytti jo niin kutsuttuja penetraatioapuja, eli harhautusmaaleja.

Ase otettiin käyttöön 1. toukokuuta 1985. Ydinohjuksen kantama oli 4 000 kilometriä (tyyppi 4A) ja 5 000 km (tyyppi 4B). Kolmivaiheisen M4A-tyypin ohjuksen laukaisumassa oli 35 000 kg.^[2] M4-ohjukset otettiin käyttöön Redoutable-luokan ydinsukellusveneissä. Niitä oli 6 kappaletta kaikkiaan, ja nämä sukellusveneet ovat vedetty pois palveluskäytöstä.

M4- ja myöhempiä M45 -tyypin monikärkisiä ydinohjuksia valmistettiin Ranskan laivaston 4 aluksen käyttöön 96 kpl, joissa 288 kpl ydinkärkiä.^[3]^[4] Ydinkärkien niin sanotut koodinimet eli tunnusnimet ovat: TN-70 ja TN-71.^[5]

M4B-tyypin ohjuksen kantama on 1 000 km pidempi, eli se on 5 000 km ja sen tuhovoima on 6x 110 kT. Ohjuksen laukaisumassa on 36 000 kg. Myöhempänä M4-ydinohjuksen korvasi päivitetty M45, joka otettiin käyttöön vuonna 1997.^[6] Se kuuluu samaan ohjusperheeseen. Tämän jälkeen kehiteltiin vielä M51-ohjustyyppi. Triomphant-luokan sukellusveneitä on kaikkiaan 4 kpl, ja ne käyttävät sekä M45- että M51-ohjustyyppiä. Yksi vene voi kuljettaa 16 kpl monikärkiydinohjuksia.

Asetyyppinä M4:ää edelsi yksikärkinen, vuonna 1977 palvelukseen tullut M20, jonka tuhovoima oli 1,2 megatonnia.^[7]