Maakotka | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
Heimo: | Haukat Accipitridae[3] |
Alaheimo: | Accipitrinae[4] |
Suku: | Kotkat Aquila |
Laji: | chrysaetos |
Kaksiosainen nimi | |
Aquila chrysaetos |
|
![]() Maakotkan levinneisyys. Vaaleanvihreä pesimisalueet, sininen talvehtimisalueet, tummanvihreä ympärivuotisesti. |
|
Alalajit [5] | |
Katso myös | |
Maakotka eli kotka (Aquila chrysaetos) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintu. Muita paikallisia suomalaisia rinnakkaisnimityksiä linnulle ovat mm. kokko, maakokko ja isokokko.[6]
Maakotka painaa keskimäärin 3–5 kiloa ja sen siipien kärkiväli on 190–225 cm, mikä tekee siitä Suomen suurimpia petolintuja merikotkan ohella. Sen väritys on ruskea, ja naaras on koirasta vaaleampi. Merikotkasta sen erottaa pitkän pyrstön perusteella. Maakotkan ravinto koostuu enimmäkseen linnuista ja nisäkkäistä, mutta se saattaa pyydystää myös kaloja ja käärmeitä.
Maakotkat pariutuvat eliniäksi ja saavat 1–2 poikasta kerrallaan, joista 2 poikasen pesue on selvästi harvinaisempi. Maakotka on levinnyt laajalle ja sitä tavataan suurimmassa osassa Pohjois-Amerikkaa ja Euraasiaa. Se on kuitenkin paikoitellen kadonnut kaupunkien ja asutusalueiden kasvun myötä.