Maliki (arab. مالكي, mālikī) on yksi sunnalaisen islamin neljästä lakikoulukunnasta (madhhab). Nimen taustalla on imaami Malik eli Malik ibn Anas (711–795), joka oli šarialain neljästä suurimmasta imaamista järjestyksessä toinen. Imaami Malikin kerrotaan olleen kotoisin Medinasta, ja hänen myötään Medinan lainopillinen ajattelu alkoi kehittyä malikiittiseksi koulukunnaksi.[1]
Maliki-koulukunta levisi Medinasta koko Pohjois-Afrikkaan, mistä se on levinnyt myös Saharan eteläpuolelle. Malikiitteja on myös Lähi-idän maissa. Keskiajalla koulukunnan alueisiin kuului myös Espanja ja Sisilia.[2][3] Koulukunnan seuraajia on nykyisin enemmän kuin ketään muita hanafi-koulukuntaa lukuun ottamatta.[4]