![]() | |
![]() | |
Melatoniini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
N-[2-(5-Metoksi-1H-indoli-3-yyli)etyyli]asetamidi | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | N05 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C13H16N2O2 |
Moolimassa | 232.28 g/mol |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Fysikaaliset tiedot | |
Sulamispiste | 116–120 °C [1] |
Liukoisuus veteen | 2 g/l 20 °C[1] |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | 15% (2–4 mg nieltynä)[2] |
Metabolia | pääosin maksan CYP1A2[3] |
Puoliintumisaika | 60–65 min (2–4 mg nieltynä)[2] |
Ekskreetio | virtsa[1] |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus | |
Antotapa | suun kautta[4] |
Melatoniini on hormoni, antioksidantti ja unilääke. Tiettävästi kaikki eläimet, kasvit ja muut aitotumaiset sekä bakteerit tuottavat sitä, joissa se toimii ensisijaisesti antioksidanttina. Eläimissä siitä pääosa muodostuu mitokondrioissa. Kasveissa sitä muodostuu mitokondrioissa ja viherhiukkasissa. Näissä soluelimissä tuotetun melatoniinin vaikutus kohdistuu vain sitä tuottaneeseen soluun koko eliön sijaan. Antioksidanttitoimintonsa lisäksi melatoniini voi sitoutua eläimissä ja kasveissa oleviin melatoniinireseptoreihin ja vaikuttaa niiden kautta eliön toimintoihin. Monissa eläimissä melatoniinireseptorit vaikuttavat muun muassa uni-valverytmin, immuunijärjestelmän tai lisääntymisen säätelyyn.[5]
Ihmisissä ja muissa selkärankaisissa melatoniinia muodostuu hieman myös käpyrauhasessa. Rauhasen melatoniini vaikuttaa koko kehoon, sillä se erittyy verenkiertoon. Normaalisti sitä erittyy eniten yöllä ja vähiten päivällä. Ympäristön valo ohjaa tätä melatoniinin erityksen vuorokausirytmiä, sillä silmien altistus valolle vähentää ja pimeys lisää melatoniinin eritystä rauhasesta. Ihmisissä ja muissa päiväeläimissä verenkierron melatoniini aiheuttaa uneliaisuutta melatoniinireseptorivälitteisesti.[5]
Melatoniinia käytetään Suomessa ja monissa muissa maissa unettomuuden hoitoon.[6][4] Tyypillinen käyttöannos on 1–3 milligrammaa nieltynä. Ainakin aikuisilla melatoniinin lyhytaikaista käyttöä voidaan pitää turvallisena. Sen yleisimpiä sivuvaikutuksia vastaavan kokoluokan annoksin ovat uneliaisuus päiväsaikaan, päänsärky ja sekavuus, mutta nämäkin vaikutukset ovat harvinaisia.[4] Melatoniini voi kuitenkin vuorovaikuttaa joidenkin lääkkeiden kanssa, eikä sen käyttöä suositella raskaana oleville tai imettäville.[7]
<ref>
-elementti; viitettä a
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä x
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä f
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä c
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä o
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä k
ei löytynyt