Mercedes-Benz 600

Mercedes-Benz W100
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Länsi-Saksa
Valmistaja	Daimler-Benz
Valmistusvuodet	1963–1981
Muut nimet	Großer Mercedes
Tuotantomäärä	2 677 kappaletta
Korimalli	4-ovinen sedan 6-ovinen sedan
Luokka	F-segmentti Ultra-luksusauto
Muotoilija	Friedrich Geiger Paul Bracq Bruno Sacco
Edeltäjä	Mercedes-Benz 770 (W150) Mercedes-Benz 300 d (W189)
Seuraaja	Maybach 57/62
Teknisesti samankaltaisia	Mercedes-Benz 300 SEL 6.3 (W109) Mercedes-Benz 450 SEL 6.9 (V116)
Tekniset tiedot
Moottori	V8 M100
Iskutilavuus	6 332 cm³
Teho	250 hv
Vääntö	500 Nm
Huippunopeus	207 km/h (SWB) 200 km/h (LWB)
Kiihtyvyys	10 s (0–100 km/h) (SWB) 12 s (0–100 km/h) (LWB)
Polttoaine	Bensiini
Polttoainesäiliö	112 L[1]
Vetotapa	takaveto
Vaihteisto	4-vaihteinen automaatti
Mitat
Massa	2 440–2 630 kg
Pituus	5 540–6 240 mm
Akseliväli	3200 mm SWB 3900 mm LWB (Pullman) 2980 mm Coupé
Leveys	1 950 mm
Korkeus	1 485 mm (SWB) 1 500 mm (LWB)
Infobox OK

Mercedes-Benz 600 (tunnus W100, pitkällä akselivälillä V100, verlängert l. pidennetty) on Daimler-Benzin vuosina 1963–1981 valmistama Mercedes-Benz-loistoauto. Typ 600 kantoi perinteistä ”Suuri Mercedes” -lisänimeä (saks. ”Großer Mercedes”, engl. ”Grand Mercedes”) viittauksena 1930-luvun malliin 770 (W07, laajasti päivitettynä W150). 600-malli esiteltiin syyskuussa 1963 Frankfurtin autonäyttelyssä, ja sen valmistus päättyi kesäkuussa 1981. Se oli tällöin pisimpään lähes muuttumattomana tuotannossa ollut Mercedes-Benzin ajoneuvomalli, mutta vuonna 1979 alkanut G-sarjan maastoautojen tuotantoaika ohitti 600:n ennätyksen vuonna 1997. Ensimmäisessä Vuoden auto Euroopassa-äänestyksessä vuonna 1964 Mercedes-Benz 600-malli saavutti hopeasijan^[2]. Voittaja oli Rover 2000, ja kolmanneksi valittiin Hillman Imp.

Mallin filosofia poikkesi merkittävästi muista saman luokan autoista. Muotoilu tavoitteli yksinkertaista ja kestävää eleganssia, koska mallikierroksi oli alusta asti suunniteltu 10–12 vuotta^[3]. Typ 600 oli tarjolla kahdella akselivälillä, joista etenkin lyhyemmän - pienemmän W108:n kaltainen ja vuonna 1966 saksankielisissä testeissä laajalti ketteräksi, jopa urheilulliseksi kehutun^[4][5] - 600:n ajettavuus palveli itse ajavia herraskuljettajia (saks. Herrenfahrer, engl. Gentleman driver, nykyisin vanhanaikaisia käsitteitä). Typ 600:n pitkän akselivälin mallit taasen olivat tarkoitettuja autonkuljettajan ajettaviksi, mutta niidenkin täsmällinen ajokäytös erosi perinteisten edustusautojen pehmeästä mukavuudesta, ja viittasi yhtiön erillisripustuksen omanneeseen edeltävään ”Großer” -malliin 770 (W150) vuodelta 1938. Filosofian toteutus edellytti edistyksellisiä teknisiä ratkaisuja: Daimler-Benz rekisteröi kehitystyön aikana 15 patenttia.

Markkinoille tullessaan eräs Euroopan suorituskykyisimmistä henkilöautoista ollut Typ 600 sai ominaisuuksiensa vuoksi myyttisen maineen. Sir Stirling Moss kuuluu kiertäneen limusiinilla Brands Hatchin radan vain viisi sekuntia saloon car -autojen kierrosaikaennätystä hitaammin kyydissä kuusi henkilöä^{[6] [7]} Monimutkaiset tekniset ratkaisut tarkoittavat, että 600-malli on poikkeuksellisen tarkka eri osajärjestelmiensä asianmukaisesta ja osaavasta huollosta^[8] toimiakseen luotettavasti. Siksi se oli merkittävästi kilpailevia edustusautoja vaikeampi ja kalliimpi ylläpitää. W100-mallisarjan ajoneuvotekniikkansa ja siksi korkean hintansa vastineeksi tarjoama suorituskyky ylitti kohderyhmänsä enemmistön todelliset tarpeet, ja 600-malli oli valmistajalleen kaupallinen pettymys.

Kaikista valmistetusta 2 677 kappaleesta arviolta 1 000-1 500 on säilynyt tähän päivään asti^[9]. Ilman vertaistaan seuraajaa jäänyt Typ 600 on kokenut eräänlaisen renessanssin, sillä autoja on entisöity ja päivitetty uudenveroisiksi kustannuksia säästämättä etenkin 2000-luvulla muun muassa Mercedes-Benz Classic Centerissä Stuttgart-Fellbachissa^[10]. Classic Center oli vuonna 1993 ensimmäinen ajoneuvovalmistajan oma entisöintilaitos^[11].

1. ↑ 600 and 600 Pullman (W 100), 1963 - 1981 mercedes-benz-publicarchive.com. Viitattu 2.6.2024. (englanniksi)
2. ↑ vin Rotz, Bruno: Auto des Jahres – die Stars von früher bis heute (www-lehtiartikkeli) (Vuoden Auto-voittajat ja sijoittuneet vuosilta 1964-2024, kuvia) 27.1.2016. zwischengas.com: Zwischengas AG, Zürich. Viitattu 1.3.2024. (saksaksi)
3. ↑ Sacardi 2013, s. 64.
4. ↑ Wiedmaier 2008, s. 69–71.
5. ↑ Mercedes-Benz Classic 4/2003, s. 15–18.
6. ↑ History of the 1964-1981 Mercedes-Benz 600 Hagerty. Viitattu 23.7.2016. (englanniksi)
7. ↑ Jenkinson, Denis Sargent: Continental Notes (MB 600 -rata-ajoa Hockenheimissa) Motor Sport Magazine. 16.10.1965. Viitattu 24.7.2016. (englanniksi)
8. ↑ Sacardi 2013, s. 62–64.
9. ↑ Middelhauve, Karl: General Information on Type 600 mbgrand600.com. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 16.8.2016. (englanniksi)
10. ↑ Wiedmaier 2008, s. 7–8.
11. ↑ Wiedmaier 2008, s. 85.