Merivirta

Merivirta on valtameressä tapahtuva virtaus, jossa pintavesi liikkuu eteenpäin tai pintavesi liikkuu pystyvirtauksena painuen alaspäin. Monet merivirrat ovat suuria, satoja jollei jopa tuhat kilometriä leveitä ja melko pysyviä. Merivirrat jaetaan lämpimiin ja kylmiin merivirtoihin niiden kuljettaman veden ja vastaavalla leveyspiirillä vallitsevan meriveden lämpötilan mukaan.

Merivirrat syntyvät veteen vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Tällaisia voimia ovat Maan pyöriminen, tuuli, lämpötila- ja suolaisuuserot sekä vuorovesivoima. Lämpö- ja suolaisuuserot aiheuttavat erityisesti pystyvirtauksia. Myös merenpohjan muodot, rannikko ja toiset merivirrat vaikuttavat merivirtojen suuntiin ja voimakkuuksiin. Merivirrat kaartuvat pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään eli oikealle ja eteläisellä vastapäivään eli vasemmalle lähinnä Coriolis-ilmiön vaikutuksesta.^[1] Merivirrat siirtyvät hieman tuulten vuodenaikaissiirtymän mukaisesti, mikä taas johtuu lähinnä Auringon zeniittiaseman muutoksesta.

Maapallon lämpötilaerojen tasaantuminen on ilmakehän ja sen tuulten lisäksi myös merivirtojen ansiota. Päiväntasaajan seudulle keskittynyt auringonpaiste lämmittää paikalliset vesimassat, jotka siirtyvät merivirtojen välityksellä kohti kylmiä napa-alueita. Lämpösäteilyn ylijäämäalueilta lämpöenergia siis siirtyy merivirtojen välityksellä säteilyn alijäämäalueille meriveteen absorboituneena. Vesi varastoi lämpöä paljon ilmaa pidempään, joten määränpäässä tuulet saavat merivirrasta lämpöä tai vastaavasti viileyttä riippuen siitä, onko kyseessä lämmin vai kylmä merivirta. Merivirrat aiheuttavat mantereisiin ja saariin törmätessään kyseisille alueille sateita tai kuivuutta. Lisäksi merivirtojen kumpuamisalueet ovat hyviä kalastusalueita, koska merivirrat kumpuavat mannerjalustaan tai toisiinsa törmätessään ravintoa merenpohjasta pintavesiin.^[2]

1. ↑ Merivirrat kiertävät maailmaa Tieteen Kuvalehti. Viitattu 27.3.2024.
2. ↑ Merivirrat Peda.net. Viitattu 27.3.2024.