Mesimarja

Mesimarja
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Kaari:	Streptophyta
Luokka:	Embryopsida
Kladi:	Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi:	Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi:	Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi:	Aitokaksisirkkaiset
Kladi:	Rosidit
Lahko:	Rosales
Heimo:	Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo:	Rosoideae
Tribus:	Rubeae[2]
Suku:	Vatukat Rubus
Laji:	arcticus
Kaksiosainen nimi
Rubus arcticus L.
Katso myös
Mesimarja Wikispeciesissä   Mesimarja Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Mesimarja eli maamuurain (Rubus arcticus) on monivuotinen ruohokasvi, joka leviää siementen lisäksi maanalaisten rönsyjen avulla. Se kasvaa 10–30 cm korkeaksi. Lehdet ovat kolmisormiset ja kukat punaiset. Marjamaiset hedelmystöt ovat rubiininpunaiset ja koostuvat useista yhteen kasvaneista pienistä pallomaisista luumarjoista. Mesimarja kukkii kesä-heinäkuussa. Mesimarja muistuttaa paljolti lillukkaa, etenkin ilman kukkia.

Kahden mesimarjan alalajin eli alaskanmesimarjan (Rubus arcticus subsp. stellatus) ja mesimarjan (Rubus arcticus subsp. arcticus) välistä risteytystä kutsutaan jalomaaraimeksi (Rubus arcticus subsp. × stellarcticus).^[3] Mesimarjan ja lillukan (Rubus saxatilis) risteymää kutsutaan mesilillukaksi eli lapinlillukaksi (Rubus × castoreus). Mesimarjan ja vadelman (Rubus idaeus) risteymää kutsutaan mesivadelmaksi (Rubus × binatus).^[4]

Mesimarjaa ja sen lähisukulaisia kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla monilla alueilla Alaskasta Arkangeliin, mutta ei esimerkiksi Islannissa tai Grönlannissa.^[5] Suomessa mesimarjaa kasvaa koko maassa, parhaiten se kuitenkin tuottaa satoa Kuopion ja Kemin välisellä vyöhykkeellä. Marjasato ei koskaan ole ollut suuri, ja metsienkäsittelyn ja tehomaatalouden myötä se on pienentynyt entisestään. Nykyisin on onnistuttu kehittämään lajike myös puutarhatuotantoon. Ristipölytys on edellytys marjojen muodostumiselle, eli puutarhassa on oltava useampi yksilö tämän varmistamiseksi.

1. ↑ Maiz-Tome, L.: Rubus arcticus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.10.2016. (englanniksi)
2. ↑ Stevens, P. F.: Rosaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 21.3.2021.
3. ↑ Hirvensalmen taimisto (Arkistoitu – Internet Archive)
4. ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
5. ↑ Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 2.6.2009. (ruotsiksi)