Mielenosoitus

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Puutteellinen määritelmä. Käytännössä lähteetön. Suuri osa sisällöstä aiheen vierestä. Satunnaisia luettelointeja. Huonoa suomea. Ym jne

Mielenosoitus on toiminta tai teko, jolla esitetään huomiota herättävästi vaatimus, vastalause, mielipide tai muu sellainen. Sanaa käytetään joukkoesiintymisestä.^[1]

Rauhanomaisen mielenosoituksen järjestäminen tai sellaiseen osallistuminen on perustavanlaatuinen ja universaali ihmisoikeus. Mielenosoituksessa käytetään ainakin kahta erittäin merkittävää vapautta ja oikeutta, sananvapautta ja kokoontumisvapautta. Mielenosoituksiin liittyvät iskulauseet, yksinkertaiset lauseet tai sanat, joita toistetaan mielipiteen ilmaisemiseksi. Näitä iskulauseita huudellaan tai niitä kirjoitetaan kyltteihin.

Rauhanomaisen mielenosoittamisen kieltämistä pidetään vajeena ihmisoikeuksien toteutumisessa, koska kansanvallan perusteena on vapaa vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen ja julkinen mielipiteen muokkaaminen.

Suomessa mielenosoittaminen on perusoikeus, joka mainitaan perustuslain toisessa luvussa: Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin^[2]. Suomessa ei mielenosoitukseen anota lupaa, vaan annetaan ilmoitus mielenosoituksesta, jotta yleinen järjestys ja turvallisuus kyetään takaamaan.

Viranomaisilla on perusoikeuksien turvaamis- ja edistämisvelvollisuus: Julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle^[3].

Sosiologi Risto Alapuron mukaan mielenosoituksilla on kaksi keskeistä piirrettä: ryhmän tai luokan edustaminen sekä vaatimuksen “lavastaminen” julkiseen tilaan^[4]. Maan historia, poliittinen järjestelmä ja kulttuuri vaikuttaa siihen minkälaiset toiminnan muodot koetaan hyväksyttäviksi, sekä minkälainen edustus koetaan legitiiminä^[4].

Tavallinen mielenosoitus on yleensä ulkotiloissa tapahtuvaa fyysistä^selvennä mielipiteen ilmausta. Tämän lisäksi on olemassa virtuaalimaailmassa (videopeleissä tai keskustelualueilla (kuten keskustelupalstoilla) tapahtuvia, jokseenkin harvinaisia mielenosoituksia. Esimerkiksi toukokuussa 2007 suositussa tietokoneroolipelissä World of Warcraft pelaajat muodostivat pitkän ruumisjonon virtuaalihahmoista osoittaen mieltään yhdysvaltalaiselle Blizzard Entertainment -peliyhtiölle heidän huonon asiakaspalvelunsa takia.^[5]

Suomen suurin yksittäinen mielenosoitus on vuoden 2018 Helsinki Pride, johon osallistui 30. kesäkuuta 100 000 ihmistä.^[6]

1. ↑ Mielenosoitus, Kielitoimiston sanakirja, viitattu 5.12.2018
2. ↑ Suomen perustuslaki, luku 2, 13 § Finlex.
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :2 ei löytynyt
4. ↑ ^{a b} Alapuro, Risto: Demonstrationer i Finland. Arkiv. Tidskrift för samhällsanalys, 8/2017. Arkiv förlag & tidskrift.
5. ↑ Miikka Lehtonen: World of Warcraft -mielenosoitus täytti serverin virtuaaliruumiilla Dome.fi. 14.5.2007. Viitattu 25.11.2010.^{[vanhentunut linkki]}
6. ↑ Lauantain Helsingin Pride on Suomen kaikkien aikojen suurin yksittäinen mielenosoitus - työväenliikkeen marssit jäävät kakkoseksi Iltalehti. 30.6.2018. Viitattu 1.7.2018.