Mooli (yksikön tunnus mol [1]) on ainemäärän mittayksikkö. Yksi mooli ainetta sisältää 6,022 140 76·1023 perusosasta, jotka voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja tai muuta tarkasteltavana olevaa hiukkasta tai hiukkasryhmää.[2] Mooli on yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä. Nykyinen moolin määritelmä, jossa mooli määritellään kiinnittämällä Avogadron vakion arvoksi tasan 6,022 140 76·1023 1/mol, tuli voimaan vuonna 2019. Aikasemmin mooli määriteltiin ainemääräksi, jossa on yhtä monta perusosasta kuin 12 grammassa hiili-12:ssa on atomeja.
Moolia käytetään kemiassa yleisesti ilmaisemaan kemiallisen reaktion lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden määriä. Esimerkiksi reaktioyhtälön 2 H2 + O2 → 2 H2O voidaan tulkita tarkoittavan, että 2 mol vetymolekyylejä (H2) reagoidessa 1 mol happimolekyylejä (O2) kanssa, syntyy reaktiotuotteena 2 mol vettä (H2O). Liuosten kemiallinen väkevyys eli konsentraatio ilmoitetaan tavallisesti liuonneena ainemääränä tilavuutta kohti. Konsentraation yksikkö on siten mol/l.
Yhden ainemoolin massa grammoina vastaa kyseisen aineen atomi- tai molekyylipainoa atomimassayksikköinä. Esimerkiksi hiiliatomin massa on 12 ja rauta-atomin noin 56 atomimassayksikköä, ja näin ollen 1 mooli hiiltä on massaltaan 12 grammaa ja 1 mooli rautaa noin 56 grammaa.[3]