Muilutus

Muilutus tarkoittaa yhdistettyä sieppausta ja pahoinpitelyä. Nykysuomen sanakirjan mukaan sillä tarkoitetaan henkilön väkivaltaista kuljettamista toiselle paikkakunnalle tai valtakunnan rajan taakse. Sana yhdistetään Suomessa kommunisminvastaisen Lapuan liikkeeseen (1929–1932), joka käytti muilutuksia kommunisteja ja vasemmistoa vastaan suunnattuna painostus- ja pelottelukeinona kesällä 1930. Muilutuksiin liittyi usein kyyditys eli siepatun henkilön kuljettaminen ja jättäminen toiselle paikkakunnalle, tyypillisesti Suomen itärajalle tai sen taakse. Joskus muilutettavat pakotettiin vannomaan luopuvansa politiikasta tai olemaan palaamatta takaisin.

Nimensä muilutus sai kyydityksiin innokkaasti osallistuneen lapualaisen körttitalonpojan Jussi Muilun mukaan. Muilun serkukset Jussi ja Jaakko olivat aikansa ahkerimpia ja tunnetuimpia kyydittäjiä.^[1]

Tahdonvastaisten rajalle kyyditysten idea oli peräisin Yhdysvalloista, jossa vastustajia oli jo pitkään viety osavaltion rajalle.^[2]

Tunnetuimmat vuoden 1930 aikana muilutetut tai kyyditetyt henkilöt olivat STPV:n kansanedustajat Asser Salo, Eino Pekkala ja Jalmari Rötkö, eduskunnan sosiaalidemokraattinen varapuhemies Väinö Hakkila sekä lopulta entinen presidentti K. J. Ståhlberg.

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä JN ei löytynyt
2. ↑ Laine, Risto: Lapuanliike ja IKL 1929–1944 (137 kyyditystä kesäkuussa 1930) 28.11.2005. Helsinki: Vapaamielisten klubi. Arkistoitu 2.1.2014. Viitattu 2.6.2008.