Muskariinireseptorit eli mAChR:t ovat ryhmä G-proteiinikytkentäisiä reseptoreita, jotka ovat yleensä kiinni solukalvoissa tai joskus muissa kaksoislipidikalvoissa. mAChR:t ovat asetyylikoliinireseptoreita, sillä niiden luontainen agonisti on asetyylikoliini.[1] Niillä on myös monia ulkosyntyisiä agonisteja ja antagonisteja. Eräs ulkosyntyisistä agonisteista on muskariini, jonka mukaan muskariinireseptorit on myös nimetty, sillä muskariinin tunnistettiin sitoutuvan asetyylikoliinireseptoreista lähinnä vain mAChR:iin asetyylikoliinireseptoritutkimuksen varhaisvaiheissa.[2] Atropiini taas on eräs esimerkki mAChR:ien antagonistista eli antimuskariinista.[3] mAChR:iin vaikuttavia aineita käytetään lääkkeinä ja delirianttityyppisinä päihteinä.[4][5]
Ihmisillä ja muilla nisäkkäillä on 5 mAChR:ää, joiden nimet ovat M1-, M2-, M3-, M4- ja M5-reseptori. Muissa selkärankaisissa niitä voi olla enemmän tai vähemmän.[1] Kunkin reseptorin toiminto riippuu reseptorityypistä ja sen sijainnista kudoksissa. Nisäkkäillä mAChR:iä on lähes kaikissa kudoksissa. Ihmisissä mAChR:t osallistuvat muun muassa sydämen syketiheyden säätelyyn, verisuonten laajentumiseen tai supistumiseen,[6] kognitiivisiin toimintoihin aivoissa,[7] sädelihasten supistumiseen[8] ja syljen eritykseen.[9]
<ref>
-elementti; viitettä a
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä j
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä f
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä m
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä d
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä n
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä o
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä p
ei löytynyt