NMT (lyhenne sanoista Nordiska Mobiltelefongruppen, myöhemmin Nordisk Mobiltelefon[1]) oli yhteispohjoismainen analoginen radiopuhelinverkko. NMT-verkko oli käytössä vuosina 1981–2010, tosin Suomessa verkot suljettiin jo 2000-luvun alussa.
NMT oli maailman ensimmäinen täysautomaattinen matkapuhelinverkko. NMT on niin sanottu ensimmäisen sukupolven verkko (1G). NMT-verkosta NMT-verkkoon soitetut puhelut välittyivät päässääntöisesti osin 450:n tai 900 megahertsin taajuudella lähettävien tukiasemien ja osin kiinteän puhelinverkon kautta. NMT-verkon käyttämät taajuudet läpäisivät seinä- ja muita rakenteita paremmin kuin myöhempien 2-, 3-, 4- ja 5G-teknologioiden käyttämät korkeammat taajuudet.[2]
NMT-puhelin oli puhelun aikana yhteydessä yhteen tukiasemaan kerrallaan, josta puhelu välittyi NMT-verkon keskukseen eli paikalliseen NMT-keskukseen. NMT-keskuksesta puhelu ohjautui yleiseen eli kiinteään puhelinverkkoon tai keskuksen alaisen tukiaseman kautta toiseen alueella sijainneeseen NMT-puhelimeen.[3]
NMT-verkon tukiasemat muodostivat hunajakennomaisen solukon, jossa yhden solun koko vaihteli maasto-olosuhteista ja tarvittavasta kapasiteetista riippuen kahdesta kolmeenkymmeneen kilometriin. NMT-verkko koostui liikkuvista asemista eli matkapuhelimista, kiinteistä tukiasemista (Base Station) sekä kiinteän verkon osuudesta eli tietokoneiden avulla toimivista NMT-keskuksista[4] (Mobile Switching Center). Tukiasema välitti puheluita oman solunsa eli kantoalueensa sisällä, ja NMT-keskus huolehti periaatteessa lähes kaikista muista NMT-verkon hallintaan liittyvistä asioista, kuten verkon hallinnasta, tukiasemien ohjauksesta, puhelinyhteyksien hallinnasta, laskutuksesta ja yhteyksistä kiinteään puhelinverkkoon.
NMT-puhelinten lähetystehot olivat 15 wattia, 1,5 wattia ja 150 milliwattia, ja tukiasemien lähetystehot olivat 20, 5 ja 1,25 wattia. Data liikkui NMT-verkossa nopeudella 1200/2400 bittiä sekunnissa.[3]
Datasiirto-ominaisuuksiltaan NMT on ARP-järjestelmää parempi liikuttaen dataa nopeudella 1200/2400 bps.