Nationalismi

Osa artikkelisarjaa
Nationalismi
Muodostus Eepos Laulu Lippu Kukka Kieli Kirkko Symboli Urheilu Uskonto Valtio
Käsitteet Autonomia Isänmaallisuus Itsemääräämisoikeus Kansakunta Solidaarisuus
Suuntaukset Arabi Bolševismi Etninen Hindut Hyvinvointi Kansallisromantiikka Konservatiivinen Liberaali Liberalismi Musta Populistinen Sikhit Sosialistinen Syndikalistinen Taloudellinen Ultra Valkoinen
Maittain Eurooppa Suomi Venäjä Intia Taiwan Yhdysvallat
Lisää aiheesta Etnosentrismi Globalismi Imperialismi Irredentismi Kommunitarismi Kuviteltu yhteisö Läheisyysperiaate Nativismi Revansismi
n k m

Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa. Johonkin kansaan kuuluvat ihmiset ilmentävät nationalistista ajattelutapaa, mikäli he välittävät kansallisesta identiteetistään tai pyrkivät saavuttamaan (tai säilyttämään) itsemääräämisoikeuden.^[1]

Nationalismi oli kahdensadan vuoden ajan menestyvä ja vastustamaton poliittinen oppi maailmassa, jonka seurauksena Euroopan maiden rajat piirrettiin 1800-luvulla uusiksi. Klassinen poliittinen nationalismi on pyrkinyt saattamaan valtion rajat yhteneväisiksi kansakuntien rajojen kanssa. Kansallisvaltiossa kansallisuus ja kansalaisuus vastaavat siis toisiaan.

Nationalismi on poliittinen oppijärjestelmä, jonka tunnepitoinen perusta on isänmaallisuus eli patriotismi, joka tarkoittaa rakkautta tai omistautumista omaa maata kohtaan. Isänmaallisuus on nationalismin kaikkien muotojen taustalla, mutta kaikki patriootit eivät ole nationalisteja. Isänmaallinen voi olla ilman sitä, että näkee kansakunnan välineenä esittää poliittisia vaatimuksia.^[2]

1. ↑ Nationalism Stanford Encyclopedia of Philosophy. 29.11.2001. Stanford University. Viitattu 6.9.2010. (englanniksi)
2. ↑ Heywood 2012, s. 169.