Prokuraattori (Suomi)

Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä. Prokuraattorin ohjesääntö vahvistettiin 12. helmikuuta 1812. Prokuraattori valvoi istuntojen pöytäkirjojen tarkastusta, antoi lausuntoja oikeushallintoa koskevissa kysymyksissä ja toimi ylimpänä syyttäjänä.^[1] Viran nimi muutettiin marraskuussa 1918 oikeuskansleriksi samassa yhteydessä, kun senaatin nimeksi tuli valtioneuvosto.

1. ↑ Zetterberg, Seppo & Pulma, Panu: Autonominen suuriruhtinaskunta, s. 379-380. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0